rss MikäSOte

Sote-uudistus ja loppuvuodesta 2017 lausunnolla ollut valinnanvapauslaki herättävät monia ajatuksia valtakunnallisen sosiaalialan osaamiskeskusten verkostossa – mitä tämä kaikki tarkoittaa sosiaalialan näkökulmasta? Minkälaista palvelujärjestelmää, sosiaalialan työtä ja tätä kautta yhteiskuntaa haluamme olla rakentamassa? Tutustu ajatuksiimme tässä blogisarjassa, kirjoittajat ovat pitkän linjan sosiaalialan kehittämisen asiantuntijoita eri puolilta Suomea.
29.8.2018

Kotipalvelujen valinnanvapaus Tanskassa - onko laatu parantunut 15 vuodessa?

Marjo Hannu-Jama, SONETBotnia

Kotipalvelujen valinnanvapaus on ollut Tanskassa mahdollista ikäihmisille jo vuodesta 2003 lähtien. Tanskan kokemukset tarjoavat tähän suhteellisen uuteen ja vähän tutkittuun asiaan näkökulmia esimerkiksi siitä, kuinka hidasta valinnanvapauteen siirtyminen oli, kuinka palvelut keskittyivät isoille palveluntarjoajille ja paraniko palvelujen laatu.

seniors-1505944

Aluksi kaikki kukat saivat kukkia - sitten suitsittiin

Vuoden 2003 valinnanvapausmallissa kunta velvoitettiin tekemään sopimus jokaisen kotipalvelun laatukriteerit täyttävän tuottajan kanssa.  Kotipalvelun valinnanvapaus kattaa Tanskassa henkilökohtaisen hoidon, käytännön avun ja ruokapalvelun.

Vuoden 2013 lainsäädäntöuudistuksessa valinnanvapautta karsittiin. Kuntien oli turvattava kuntalaiselle palvelun valinta minimissään kahden tuottajan välillä, joista toinen voi olla kunta. Vaihtoehtoisesti asiakas voi valita palvelusetelin, mikäli kunta on päättänyt sen käyttöönotosta. Palveluseteli on Tanskassa tarkoitettu rekisteröityneen, yksityishenkilön tarjoaman kotipalvelun ostamiseen.

Rakenteelliset muutokset osoittautuivat hitaiksi. Perusteellisesta valmistelusta huolimatta vuoden 2003 lopulla 70% kunnista ei ollut hyväksynyt ainuttakaan yksityistä palveluntuottajaa. Vuonna 2004 joka kymmenes ja vuonna 2009 joka kolmas kotipalveluasiakas valitsi yksityisen palveluntuottajan.

Nyt yksityisten tuottajien valinta on vakiintunut noin 30 prosenttiin.  Ne valitaan useimmin käytännön avun tuottajaksi, erityisesti siivouspalveluihin (noin 50%), harvemmin henkilökohtaisen hoidon tuottajiksi (7%). 

Muutoksen hitaudesta kertoo myös Dansk Industrin (2017) tekemä tutkimus. Se osoittaa yllättäen, että kotiapua ensimmäistä kertaa vastaanottavista 30% ei ylipäätään tiedä valinnanvapauden mahdollisuudestaan.

Kohti suuria ja kauniita tuottajia   

Vuoden 2013 muutoksen tavoitteena oli tarjonnan kasvu sekä harvempien ja suurempien tuottajien markkinat. Palvelusetelin odotettiin puolestaan tarjoavan pienille yksityisille toimijoille mahdollisuuden jatkaa tai tulla mukaan kotipalvelumarkkinoille. 

Tutkimuksen (Ankestyrelsen 2015) mukaan kunnissa on tyypillisesti 2-7 kotipalveluntuottajaa.  Suurin osa kunnista arvioi kehityksen olevan kohti suurempia ja harvempia tuottajia, mikä helpottaisi hallinnointia, koordinointia, seurantaa ja valvontaa. Vuoden 2013 lakimuutoksen jälkeen esimerkiksi Kööpenhaminan kaupungin tuottajien määrä väheni 23 tuottajasta kahteen, jotka pystyivät tarjoamaan asiakkaille muutakin kuin käytännön apua. Kunnat siis tarvitsevat tuottajia, joilla on asiakkaiden tarpeiden pohjalta rakentuvien hoitoketjujen sekä toiminnan ohjauksen ja hallinnoinnin kannalta riittävä erityisosaaminen ja tuotantokapasiteetti.

Tämä ajoi pienempiä tuottajia pulaan.  Tanskan tilastokeskuksen mukaan 33 yksityistä kotipalvelutuottajaa ajautui konkurssiin 2013–2016.  Konkurssit selittyvät koventuneen kilpailun markkinamekanismeilla. 

Valinnanvapaus ei ole kunnille ilmaista

Vuonna 2008-2013 (Foged &  Houlberg, 2015) tehdyn tutkimuksen mukaan yksityisten tuottajien markkinaosuuden kasvu korottaa kunnallisia tuottajahintoja. Mitä useammin yksityinen palvelu valitaan, sitä kalliimmaksi kunnalle itselleen tulee tuottaa palvelu. Tämä johtuu muun muassa suuren toimijan edun menettämisestä, siirtymien aiheuttaman tehokkaan työajan vähenemisestä sekä kapasiteetin käytöstä. On selvää, että valinnanvapautta harkittaessa päätöksentekijöiden on huomioitava myös taloudelliset kustannukset.

Asiakastyytyväisyydessä ei suuria eroja yksityisen ja julkisen välillä 

Asiakastyytyväisyys kunnan ja yksityisen palvelutuotannon välillä on melko yhteneväinen.  Yksityisiä palveluja käyttävät ovat hieman tyytyväisempiä kotiin tulevan henkilökunnan määriin ja palvelukokonaisuuksien toteuttamiseen kuin julkisen palvelun käyttäjät. 

Kotipalveluyritysten konkurssit ovat merkinneet satojen ikääntyvien arjessa turvattomuutta, vaikka kunnat ovat nopeasti korvanneetkin puuttuvan palvelun.  Konkursseilla ei ole kuitenkaan ollut vaikutusta yksityisen tuottajan valitsemiseen.

Merkittävimmät erot yksityisen ja julkisen välillä liittyvät työntekijöiden kokemuksiin työn organisoinnista ja työoloista (Rostgaard, 2017). Yksityisen sektorin työntekijät ovat työssään kuormittuneempia ja kokevat julkissektorin työntekijöitä useammin ongelmia työolosuhteissa. Tämä saattaa vaikeuttaa yksityisen sektorin rekrytointeja ja heijastua palvelun laatuun.  Näiden tekijöiden vaikutuksia tuottajien valintaan ei ole juurikaan tutkittu.

Parantaako kilpailu laatua?

Lainsäädännössä käyttäjien palveluvalintojen on ajateltu johtavan parempaan laatuun.  Palvelun laatua ei kuitenkaan voida jättää pelkästään käyttäjien valintojen varaan. Palvelun laatu, sen kriteerit ja mitattavuus sekä seuranta ja arviointi ovat valinnanvapauskäytännön avaintekijöitä.  Tanskan kohdalla on perusteltua kysyä, vaikuttaako tuottajien karsiutumiseen pikemminkin poliittisten valintojen markkinaseuraukset kuin asiakkaiden laatuun liittyvät valinnat? 

Yksityisille tuottajille on Tanskassa laadittu yleiset palvelun tuottamisen laatuvaatimukset. Niissä painotetaan mm toiminnan kytkeytymisedellytyksiä kunnalliseen hoitosysteemiin, systemaattista ja selkeää dokumentaatiota, hoidon laatua ja kotiin tulevien ammattilaisten vaihtuvuuden minimointia sekä toiminnan jatkuvuuden turvallisuustakuuta. Tuottajille asetetut laatukriteerit sekä hyväksymis- ja sopimusprosessit ovat keskeisimmät välineet ohjata toiminnan laatua.

Hieman alle puolet Tanskan kunnista on joutunut puuttumaan yksityisen tuottaman palvelun laatuun.  Kunnista melkein 60% asettaa yksityisille palveluntuottajille yhteistyövaatimuksia kehittämistyöstä ja kotipalveluinnovaatioista.  Kunnat ja yksityiset tuottajat kokevat yksimielisesti palvelun laadun parantuneen yhteistyön myötä. 

Laadun kannalta olisi nyt keskeistä selvittää, miten käyttäjät kokevat erilaiset tuottamismallit ja miten ne vaikuttavat asiakkaiden kohtaamaan käytäntöön. Näin voitaisiin tarkemmin analysoida kotipalvelujen tuottamista ja sen laadun kehittymistä sekä vaikutuksia ja muutoksia.

Valinnanvapaus vaatii paljon

Valinnanvapauden hyväksyminen tuottanee Suomessakin markkinoille enemmän yrityksiä. Suuri tuottajamäärä on kuitenkin hallinnoinnin ja koordinoinnin kannalta - puhumattakaan yhteen sovitetuista laadukkaista palveluista - resursseja vaativaa toimintaa.  Se edellyttää toimijoilta laadultaan ja sujuvuudeltaan ammatillista, taloudellista, tietoteknistä sekä hallinnollista ja koordinoivaa osaamista. Keskeinen kysymys onkin, miten integroidut palvelukokonaisuudet ja niitä tukevat yhteensovittamisen muodot sekä rakenteet luodaan?  Miten ja millaisilla toimenpiteillä seurannan, arvioinnin ja valvonnan tehtävää toteutetaan palvelujen järjestämisestä tuotantoon ja käytäntöihin saakka? 

Tulevaisuuden vanhuspalvelujen järjestäminen edellyttää valinnanvapauden kontekstissa vahvaa hankintateknistä ja juridista osaamista, hyvää sisäistä työnjakoa sekä tiivistä yhteistyötä ammatillisen osaamisen ja hankintaosaamisen välillä. 

Valinnanvapauden toteutuminen ja toteuttaminen niin yhteiskunnan kuin yksilöidenkin tasolla osoittaa, miten kompleksinen prosessi on kysymyksessä.  Helpompaa siitä ei tee se tosiasia, että vertailevaa tietoa erilaisista palveluntuotantomalleista ja niiden vaikutuksista palvelujen laatuun ja jakautumiseen ei ole tehty.  Myös taloudellisten vaikutusten selvittäminen on ollut vähäistä.

 Tätä kaikkea on Tanskassa harjoiteltu jo pitkään, mutta vielä 15 vuodenkaan jälkeen ei ole riittävästi tietoa tai yksiselitteistä vastausta siihen, paranivatko ikäihmisten kotipalvelut.

Lähteet

Ankestyrelsen, 2015: Kommunernes tilvejebringelse af det frie valg efter 1. april 2013

Dansk Industri, 2017: Analyse, Mange kender ikke til frit valg i ældreplejen

Kommunernes tilvejebringelse ad fet frie valg efter 1.april 2013, Ankestyrelsen, 2015

Undersögelse af konkurser på hjemmehjaepområdet, 9/2017, BDO Bæredygtigt Design og Omstilling

Søren Kjær Foged, Kurt Houlberg Frit valg under godkendelsesmodellen på hjemmehjælps området , Effekter på de kommunale timepriser: Effekter på de kommunale timepriser, 2015

Rostgaard, Tine (2017): Frit valg i hjemmeplejen – Arbetsvilkår for medarbejdere i privat og offentlig hjemmepleje, KORA.

Frit valg bedre sammenhaeng https://www.fm.dk/publikationer/2017/frit-valg-bedre-sammenhaeng Frit valg - bedre sammenhæng - Finansministeriet

Kirjoittaja Marjo Hannu-Jama työskentelee Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskuksessa SONETBotniassa  pohjoismaisen erityistehtävän asiantuntijana.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje