rss MikäSOte

Sote-uudistus ja loppuvuodesta 2017 lausunnolla ollut valinnanvapauslaki herättävät monia ajatuksia valtakunnallisen sosiaalialan osaamiskeskusten verkostossa – mitä tämä kaikki tarkoittaa sosiaalialan näkökulmasta? Minkälaista palvelujärjestelmää, sosiaalialan työtä ja tätä kautta yhteiskuntaa haluamme olla rakentamassa? Tutustu ajatuksiimme tässä blogisarjassa, kirjoittajat ovat pitkän linjan sosiaalialan kehittämisen asiantuntijoita eri puolilta Suomea.
22.3.2018 9.50

Asiakasseteli sosiaalisessa kuntoutuksessa – aktiivisuuden lisäämistä vai pakkovalinta?

Jouni Sipiläinen, PRO SOS -hanke

Onko asiakasseteli hyvä tapa lisätä asiakkaiden osallisuutta ja valinnan mahdollisuuksia vai vaikeutuuko palveluiden koordinointi ja vaikeaselkoinen palvelukenttä pirstaloituu entisestään? Onko reilua vaatia valintojen tekemistä silloin, kun elämä muutenkin on raskasta?
asiakasseteli_500

Mitä hyvää - asiakasseteli hyödyttää aktiivista ja pärjäävää asiakasta

Yleisesti ottaen valinnanvapaus on hyvä asia niille ihmisille, joilla on kyky ja tarvittava jaksaminen ottaa selvää tarjolla olevista vaihtoehdoista ja niiden yksityiskohdista. Oman valinnan mahdollisuudet paranevat ja asiakaslähtöisyys palveluiden ja palvelupolkujen suunnittelussa lisääntyy.

Asiakkaan osallisuus oman kuntoutuksensa suunnittelussa ja toteuttamisessa on ilman muuta keskeinen arvo sosiaalisessa kuntoutuksessa ja myös tuloksellisen sosiaalisen kuntoutuksen perusedellytys. Asiakas itse tekee suurimman työn oman kuntoutuksensa osalta, sosiaalityön tarkoituksena on tukea asiakasta hänen polullaan. Asiakasseteli antaa asiakkaalle enemmän avaimia avata ovia toivomaansa muutokseen. Samalla voi lisääntyä motivaatio kuntoutumiseen, mikä voi parantaa kuntoutuksen tuloksia.

Valinnanvapaus tuo myös palveluita toteuttaville yrityksille lisää vapautta muotoilla palveluitaan asiakkaiden toiveiden ja palautteen pohjalta.  Nykyisellään palvelut määritellään tavallisesti melko tarkasti palveluiden tilaajien eli kuntien toimesta ja palveluntuottajat toteuttavat palvelut heille annetuissa raameissa. Toki asiakassetelin suuruus luonnollisesti määrittää jatkossakin sillä saatavan palvelun määrää ja sisältöä.

Lisääntyvän asiakasosallisuuden myötä voi sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden kirjo kehittyä vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Myös moniammatillisten palveluiden kehittyminen nykyisestä luo uusia mahdollisuuksia laadukkaampien palveluiden ja palvelupolkujen muodostumiselle. 

Mutta riittävätkö sosiaalisen kuntoutuksen piirissä olevien ihmisten kyvyt ja voimavarat rationaalisten valintojen tekemiseen?

Valinnanvapaus vai pakko?

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat kärsivät usein monista vaikeista samanaikaisista ongelmista, kuten päihde- ja mielenterveysongelmista, ylivelkaantumisesta, pitkittyneestä työttömyydestä tai työkyvyttömyydestä ja yksinäisyydestä.

Ei ole oikein eikä kohtuullista, että masentunut tai vaikeista sosiaalisten tilanteiden peloista kärsivä asiakas joutuisi yksin etsimään hänelle sopivaa sosiaalisen kuntoutuksen palvelua ja selvittämään siihen liittyviä yksityiskohtia. Näin valinnanvapaudesta voikin muodostua valinnan pakko ihmisille, joilla ei ole voimia valintoja tehdä.

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakaskunnasta suuri osa on ihmisiä, jotka tarvitsevat paljon apua ja ohjausta kuntoutuksen aloittamiseen ja sen jatkamiseen. Tämä avun tarve ei tule katoamaan asiakassetelin myötä. Riskinä on, että asiakassetelien myötä palveluneuvontaan tarvitaan huomattavia lisäpanostuksia.

Miten ja kuka koordinoi?

Suuri kysymys on se, miten asiakassetelien käyttöä koordinoidaan. Kuka myöntää setelin ja millä kriteereillä? Kuka seuraa asiakkaan kuntoutuksen etenemistä ja toteutuneita vaikutuksia? Miten toimitaan tilanteessa, jossa asiakkaan kunto heikkenee tai paranee merkittävästi ja palveluntarve muuttuu kuntoutuksen aikana?

Lähtökohta on, että maakunta tulee vastaamaan palvelun järjestämisestä ja oletettavasti tulisi siis hoitamaan suurelta osin edellä mainitut tehtävät. Onko siellä riittävästi resursseja ja prosessit ajan tasalla vastaamaan vaatimuksiin? Joka tapauksessa ”maakunnan sosiaalityöntekijän” tulisi pysyä riittävän hyvin ajan tasalla jokaisen asiakasseteliä käyttävän asiakkaan tilanteesta ja kuntoutuksen etenemisestä, jotta toiminta olisi vaikuttavaa ja kustannustehokasta.

Perusteellisempi kuntoutustarpeen arvio

Sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittämisen laadukkuudelle asiakasseteli aiheuttaa varsin suuria vaatimuksia, mikä ei sinänsä ole välttämättä huono asia. Sosiaalihuoltolain mukaan nykyiselläänkin sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittämistä edellytetään tehtävän kaikille sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille. Käytännössä selvitys kuitenkin tehdään usein varsin lyhyessä ajassa, mahdollisesti jopa yhden tapaamisen aikana. Näin kuva asiakkaan todellisesta toimintakyvystä ja sosiaalisen kuntoutuksen tarkemmasta tarpeesta jää usein hataraksi ja sitä pyritään täydentämään sosiaalisen kuntoutuksen käynnistyttyä.

Usein käykin niin, että sosiaalisen kuntoutuksen ensimmäisiä varsinaisia tuloksia on kuntoutustarpeen selkiytyminen. Asiakasseteliä hyödynnettäessä on asiakkaan toimintakyky ja kuntoutustarve selvitettävä tarkemmin, jolloin asiakkaan tarvitsemasta palvelusta syntyy selkeämpi kuva ja kuntoutuksen onnistumisen mahdollisuudet vahvistuvat – asiakkaan ohjautuessa oikeaan palveluun. Laadukkaampi sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen tulee kuitenkin vaatimaan lisäresursseja selvitystyöhön.

Ainakin valinnanvapauden käynnistysvaiheessa lisähaastetta aiheuttaa se, ettei puolueetonta, selkeää ja vertailukelpoista tietoa palveluiden vaikutuksista ja laadusta ole saatavilla. Ilman puolueetonta tietoa siitä, millaisia tuloksia palveluntuottajat ovat saaneet aikaan, ei valintoja voi tehdä rationaalisesti, vaan ratkaisuihin tulee todennäköisesti vaikuttamaan enemmän mielikuvat ja muu markkinointi. Siksi maakuntien pitäisikin ottaa vaikutusten vertailu omalle kontolleen ja julkaista siitä säännöllisesti tietoa.

Toimeenpano ratkaisee

Valinnanvapaus sosiaalisessa kuntoutuksessa näyttäytyy arvona kannatettavalta ja sitä tulisi pyrkiä lisäämään aina kun mahdollista. Asiakasseteli on kuitenkin toistaiseksi hyvin epämääräinen käsite aikuissosiaalityössä ja sen käyttöä pitäisi selventää huomattavasti ennen laajempaa käyttöönottoa. Haasteita ja riskejä on niin asiakkaiden kuntoutumisessa, työntekijöiden tehokkaassa työskentelyssä kuin palvelujärjestelmässä ja kustannuksissa. Sosiaalisen kuntoutuksen toimeenpano tulee ratkaisemaan asiakassetelin hyödyntämisen onnistumisen.

Kirjoittaja: Jouni Sipiläinen, erikoissuunnittelija, PRO SOS -hanke Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa /Socca

Teksti pohjautuu PRO SOS -hankkeen Valtakunnallisilla Aikuissosiaalityön päivien 2018 sosiaalisen kuntoutukseen työpajoissa käytyyn keskusteluun. Työpajoihin osallistui lähes 200 aikuissosiaalityön piirissä työskentelevää ammattilaista. Kiitämme lämpimästi työpajoihin osallistuneita ja Aikuissosiaalityön päivien järjestäjiä!

Kirjoitus on osa valtakunnallisen sosiaalialan osaamiskeskusten verkoston sote-uudistusta ja valinnanvapauslakia käsittelevää blogisarjaa. Kirjoituksia julkaistaan myös muiden sosiaalialan osaamiskeskusten verkkosivuilla.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje