Praksis blogi

Blogissa jaamme matalalla kynnyksellä ajatuksia Praksiksen ympärillä tapahtuvasta sosiaalityön kehittämisestä pääkaupunkiseudun kunnissa.
20.3.2017

Yhteistoimijuudella yli ilkeistä ongelmista! - ylisukupolvisuusteeman satoa osa 3

Jenni Wiikla, korkeakouluharjoittelija

Ylisukupolviset ongelmat lukeutuvat sosiaalityön ilkeisiin ongelmiin. Tarja Pösön Ilkeät ongelmat, hyvät käytännöt määritelmä vuodelta 2005 toimii edelleen. Ilkeän ongelman tunnusmerkkeihin kuuluvat vaikeus määritellä täsmällisesti, mistä ongelmavyyhti on alkanut, tai mikä on ongelmien syyn ja seurauksen välinen suhde. Ilkeiden ongelmien rajat ja muodot ovat epämääräisiä ja on erityisen vaikeaa tietää, koska ongelma on ratkaistu.

ilkeät-ongelmat-web

Pösö ehdottaa ilkeiden ongelmien purkamiseen moniäänistä hyvien käytäntöjen kehittämistä ja arviointia. Pakettiratkaisut eivät toimi ylisukupolvisten ongelmien kohdalla, ja ne asettavat haasteen myös sosiaalityön vaikuttavuuden mittaamiselle. Kokemusasiantuntijat ovat mitä arvokkain moniäänisyyden tuoja ylisukupolvisten ongelmien ratkomiseen ja hyvien käytäntöjen kehittämiseen.

Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen lastensuojelussa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa -julkaisu tarjoaa kaksi kokemusasiantuntijan näkemystä ilkeisiin ongelmiin. Jenny Kaasinen-Wickman pohtii syrjäytymisen ylisukupolvisuutta ja Meeri kertoo oman perheensä tarinan kautta pitkään jatkuneiden ongelmien purkamisesta. 

Molemmat kokemusasiantuntijat painottavat, että yli sukupolvien siirtyviä ongelmia ja huono-osaisuutta ei tule sääliä tai yliymmärtää. Asiakkaita tarvitsevat tukea vastuunkatoon ja oman toimijuuden tukemiseen Kaasinen-Wickman antaa esimerkin: 

”Yksi pahimmista asioista, mitä mielestäni voi lapselle tai nuorelle ylipäätään tehdä, on kertoa hänelle kuinka hirveän kurjaa ja kamalaa hänen elämänsä on ollut. Puhumattakaan siitä, jos elämän huonoja ja epäoikeudenmukaisia lähtökohtia opettaja, sosiaalityöntekijä, nuoriso-ohjaaja, poliisi tai joku muu aikuinen käyttää tekosyynä lapselle tai nuorelle. Tai näiden puolesta selityksenä muille aikuisille ja viranomaisille lapsen oikeutuksena käyttäytyä huonosti, pinnata koulusta tai ylipäätään olla kantamatta vastuuta itsestään ja omista tekemisistään.” 

Ammattivetoisesta sosiaalityöstä asiakaslähtöiseen muutostyöhön!

Miten järjestelmästä sitten saataisiin sellainen, että se tukisi asiakkaan oman toimijuuden vahvistumista eikä tarjoaisi asiakkaalle vain passiivisen huono-osaisen roolia?

Viime vuosina sosiaalityössä on pyritty kehittämään ammattivetoista sosiaalihuollon järjestelmää yhdessä asiakkaiden kanssa vastaamaan paremmin myös ilkeiden ongelmien haasteisiin. Pääkaupunkiseudulla 2010-luvulla toteutetuista useista kokeiluista syntyi sosiaalinen innovaatio yhteistutkimisen menetelmä, jota on sittemmin pilotoitu aikuissosiaalityössä Helsingissä ja Espoossa sekä Helsingin lastensuojelun Maunulan, Kivikon ja Itäkeskuksen toimipisteissä asiakasnuorten ja vanhempien kokemusasiantuntijaryhmissä. 

Ryhmien tuotoksina on syntynyt hurjasti lisäymmärrystä asiakkaiden näkökulmasta, jonka avulla ammattivetoista sosiaalityötä on kehitetty asiakaslähtöisempään kohtaamiseen. Kokemusasiantuntijaryhmät ovat tehneet muun muassa esitteitä ja ohjeistuksia sekä erilaisia menetelmällisiä toimintatapoja asiakkaan kohtaamiseen. Kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta ryhmämuotoinen vaikuttamistyö on tarjonnut niin asiakasnuorille kuin vanhemmille osallisuuden väyliä, vahvistanut asiakkaiden toimijuutta sekä tukenut positiivista identiteettityötä. Ilkeiden ongelmien purkamisen näkökulmasta, hirmu tärkeitä juttuja näistä jokainen! 

Pilotoinnista jälkeen nuorten kokemusasiantuntijoiden osalta syntyi pysyvä vaikuttamisen väylä. Nuoret kehittäjät jatkavat vaikuttamis- ja kehittämistyötä perustamassaan Osallisuuden aika -yhdistyksessä. Helsingissä kokemusasiantuntijaryhmätoiminta on osassa toimipisteistä loppunut ja kokemusasiantuntijatoiminta on siirretty kaupungin vapaaehtoistoiminnan alaisuuteen. 

Toivottavasti toiminta juurtuu eri väylien kautta pysyväksi osaksi sosiaali-ja terveyspalveluita ja niiden kehittämistä tulevissa maakunnissa ja sote-keskuksissa. Nimittäin paljon menetetään juuri sosiaalityössä, jos asiakkaiden ja työntekijöiden yhteiskehittäminen päättyy. Yhteiskehittämisessä ei ainoastaan kehity työn tekemisen käytännöt, vaan kehittäjät itse, niin asiakkaat kuin työntekijätkin! 

Yhteiskehittämisestä palvelujen tuottamiseen 

Lahden Aikuissosiaalityönpäivillä tammikuussa 2017 teemana olivat uudet kumppanuudet ja vaikuttavuus. Teema herätteli ajattelemaan myös ylisukupolvisuutta ja kokemusasiantuntijoita sosiaalityön kumppaneina uudesta näkökulmasta. 

Sanna Tuurnas, yksi aikuissosiaalityönpäivien puhujista, peräänkuulutti kekseliäitä yhteiskumppanuuksia ilkeiden ongelmien purkamiseen. Tuurnas nosti sosiaalihuollosta esimerkiksi sovittelun, jossa vapaaehtoiset jo toimivat ammattilaisten työpareina. 

Olisiko lastensuojelussakin mahdollisuuksia laajentaa yhteistutkijuutta palvelujen kehittämisestä palvelujen yhteiseen tuottamiseen? Voisivatko kokemusasiantuntijat toimia esimerkiksi vaikeissa sijoitustilanteissa asiakasnuorten tai vanhempien tukena, joko työntekijän työparina tai vaikka internetissä? 

Vastaavanlaista vapaaehtoistoimintaa on jo aloitettu 2011 Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston ja Stop Huumeille ry:n yhteistyönä Fattaluudassa, joka myös esittäytyi Aikuissosiaalityönpäivillä. Fattaluudassa koulutetaan päihdekuntoutujia toimimaan vertaispalveluohjaajina Stopin päivystystoiminnassa ja asiakkaiden virastoissa asioimisen tueksi. Vertaistuen suurin anti kiteytyy asiakaskohtaamiseen. Vertainen toimii asiakkaan ja työntekijän välisenä tulkkina, usein vertainen pystyy myös tunnistamaan asiakkaiden läpikäymiä tunteita ja sanoittamaan tilannetta asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla. Mahdollisuuksia on monia.  Yhteistutkiminen taipuu niin kehittämiseen kuin yhteiskumppanuuksiinkin. 


Ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen oli Helsingin yliopiston ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen Praksis toiminnan teema vuosina 2014-2016. Näiden vuosien aikana osallistuin työntekijänä Soccan järjestämiin oppimisverkostoihin ja sosiaalityön opiskelijana perehdyin ylisukupolvisuuden teemaan käytäntöjen tutkimisen ja moninäkökulmaisen sosiaalityön kautta.

Toimin Soccassa korkeakoulu-harjoittelijana ja pohdin ylisukupolvisuusteeman runsasta satoa asiakastyön näkökulmasta.

Tutustu aiempiin ylisukupolvisuutta käsitteleviin blogikirjoituksiini


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje