PRO SOS -blogi

Jaamme blogissa kuvauksia tapahtumistamme, yleisiä kuulumisia hankkeen etenemisestä sekä kokemuksiamme ja ajatuksiamme pelillisyyteen ja leikillisyyteen liittyvästä kehitystyöstä.
3.4.2018 16.15

Uppoutumista uuteen ilmiöön - kuinka ajatukseni digipelaamisesta muuttuivat

Elina Hiltunen

Elämässä tulee eteen ensimmäisiä kertoja: ensirakkaus, ensimmäinen työpaikka, ensimmäisen lapsen syntymä… Syksyllä 2017 elämän mittakaavassa pienempänä asiana sattui niin, että sain ensimmäisen pro gradu -tutkielmani valmiiksi. Ja nyt kirjoitan ensimmäistä blogia digitaalisesta pelaamisesta - kuinka itsekin uppouduin uuteen maailmaan.

kännykät-1553995_500

Sosiaalityön gradu syntyi digitaalisesta pelaamisesta. Se onkin jännittävää. En nimittäin ollut juurikaan kiinnostunut pelaamisesta – saatikka perehtynyt siihen. Vartuin aikana, jolloin digitaalinen pelaaminen teki tuloaan. Myös lapsuuden perheeseeni ostettiin Nintendo-pelikonsoli ja joo, pelasinhan minä jonkin verran, mutta en kuitenkaan erityisesti innostunut. Toisaalta: olen aina ollut kiinnostunut asioiden merkityksistä ja ihmisten kokemuksista.

Pelaaminen ongelmana

Työskennellessäni aiemmin sosiaalityöntekijänä Helsingissä kohtasin silloin tällöin nuoria aikuisia, jotka pelasivat paljon. Huomasin ajattelevani pelaamista ongelmana, poistettavana hyvinvoinnin esteenä. Tutkimuspäiväkirjamerkintöjeni perusteella kuljetin ajatusta mukanani läpi tutkielman peilaten sitä sekä lukemani lähdekirjallisuuden tietoon että haastateltavieni kokemustietoon. 

Nyt graduni valmistuttua, päädyin lukemaan ja kommentoimaan graduani pelaamista ”ongelmalähtöisesti ajattelevan sosiaalityöntekijäminäni” ajatusrakennelmista käsin.

Olin siis taipunut katsomaan arjen täyttävää pelaamista riippuvuustasoisena ilmiönä. Tosiasiassa pelaaminen oli minulle vieras ilmiö ja ajatukseni siitä perustui pitkälti ennakkoluuloihin, jotka olivat pääasiassa peräisin ammattilaisten ja tavallisten kansalaisten mielipidekirjoituksista. 

Tutkielmani otsikossa ohjataan siirtymään ongelmakeskeisestä tarkastelusta ymmärtävään tarkasteluun käyttämällä käsitettä uppoutuva pelaaminen, jolla Kirsi Pauliina Kallio ja kumppanit tarkoittavat pelaajan sitoutunutta suhdetta pelaamiseen. Uppoutuvassa pelaamisessa pelaaja sulautuu ja eläytyy pelimaailmaan niin, että virtuaali- ja reaalimaailmojen välille ei pelaajan sisäisessä maailmassa muodostu selkeää eroa.

Uppoutuvan pelaamisen merkitykset

Graduni tulokset saattelevat ajattelemaan, että pelaamista voisi tarkastella myös merkityksellisenä, selviytymistä kannattelevana toimintana. Uppoutuvan digitaalisen pelaamisen merkitykset vaihtelevat eri ihmisten ja eri kontekstien välillä. Merkitykset rakentuvat ulkoisten olosuhteiden ja sisäisten tekijöiden sekä sosiaalisten toimijoiden ja rakenteiden välisissä prosesseissa. 

Esimerkiksi gradussani Kaisan tarinassa naissukupuoli ja vanhempien suhtautuminen tytön pelaamiseen, Kaisan yksinäisyyden ja erilaisuuden kokemukset ja hänen pyrkimyksensä rakentaa ja säilyttää sisäinen eheys olivat osana pelaamisen merkityksen hiljalleen tapahtuvaa rakentumista osallisuutta kannattelevaksi toiminnaksi.

Olen päätynyt toteamaan hieman varovasti, että pelaamisen merkityksen korostuminen pelaajan tarinassa vaikuttaa pohjautuvan reaali- ja pelimaailman kokemukselliseen eroon. Pelaaminen voi olla merkityksellistä toimintaa ja ilman uppoutuvaa pelaamista tarinoiden pelaajakertojat olisivat voineet kamppailla vielä vaikeampien sisäisten ristiriitojen kanssa.

Pelimaailma saattoi myös tarjota pelaajille vaihtoehtoisen mahdollisen maailman eli reaalimaailman laajentuman. Siellä saattoi toteuttaa sellaisia puolia itsestään, jotka eivät syystä tai toisesta oikeassa elämässä sillä hetkellä olleet mahdollisia.

Myönteisellä tunnistamisella arvoa pelaamiselle

Gradua työstäessäni tutustuin sivumennen myös myönteisen tunnistamisen näkökulmaan ja jälkeenpäin huomasin palaavani tähän. Jouni Häkli ja kumppanit (2015) ovat ehdottaneet erityisesti nuorten kohtaamiseen myönteisen tunnistamisen näkökulmaa, jossa ajatuksena on kohdata ja kuulla se, mikä on toiselle tärkeää. Tästä voi tulla kohtaamisen resurssi, joka avaa mahdollisuuden arvonantoon ja positiivisen minäkuvan vahvistamiseen. Myönteisen tunnistamisen avulla toimijuus ja osallisuus vahvistuvat, kun tärkeä asia nähdään yksilön voimavarana.

Myönteinen tunnistaminen ei merkitse ongelmien kieltämistä. Pelaamisen voi olla myös osa monenlaista kärsimystä. Tutkielman pelitarinoiden kautta voi kuitenkin ymmärtää, että pelaaminen voi olla myös elämän suola – paikka, jossa saada arvonantoa ja näyttäytyä aktiivisena toimijana ja kyvykkäänä ihmisenä.

Kohdattaessa uppoutuva pelaaja tavoitteena ei tarvitsekaan olla pelaamisen eliminointi. Se ei ole mielekästä edes siksi, että digitalisoituneessa yhteiskunnassa ihmisten yhteiskunnallinen osallisuus on osittain riippuvainen digitaalisten toimintojen hyödyntämisestä.

Viimeisten vuosien aikana erityisesti kasvatustieteissä ja markkinoinnissa on puhuttu paljon erilaisten toimintojen pelillistämisestä. Nyt olen taipuvainen ajattelemaan, että pelaamista hyödynnettäessä sosiaalityössä olisi tärkeää pitää mielessä ajatus reaalimaailman ihmissuhteiden tukemisesta. Eli auttaa paljon pelaavia huomaamaan, että heidän pelaamisessa hyödyntämänsä sosiaaliset kompetenssit ovat päteviä reaalimaailman ihmissuhteissakin.

Pelaaminen voi olla sekä hyvä että paha riippuen siitä minkä sijan se saa ihmisen elämässä ja mitä siitä seuraa.

Voiko pelaamisesta puhua ilman syvällistä ymmärrystä?

Keskustelimme nykyisessä työtiimissäni graduni tuloksista ja keskustelussa nousi esiin itselleni hyvin tuttuja ajatuksia: ”en minä ainakaan osaa puhua pelaamisesta, toisin kuin eräät”.

Eräät-ilmaisu viittaa asiaan perehtyneisiin, kuten nyt minuun. Haluan edelleen tuoda esiin, että kuka tahansa voi keskustella pelaamisesta ja ymmärtää sitä. Pelaaminen on kuin mikä tahansa inhimillisen elämän ilmiö, jota voi lähestyä kiinnostuneesti ja antaa pelaajan itsensä kertoa lisää. Ei työntekijän tarvitse sitä etukäteen ymmärtää, saati sitten itse osata pelata tai hallita pelimaailman lainalaisuuksia.

Juuri siitä(kin) sosiaalityössä on kyse: toimijuuden ja osallisuuden tukemisesta. Annetaan pelaajien kertoa – ehkä ensimmäistä kertaa.

Kirjoittaja Elina Hiltunen teki pro gradu -työnsä osana Soccan PRO SOS -hanketta.

Lisätietoja aiheesta

Hiltunen, Elina (2017) Viisi tarinaa uppoutuvan digitaalisen pelaamisen merkityksistä. Relationaalinen näkökulma. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos.

Kallio, Kirsi Pauliina & Korkiamäki, Riikka & Häkli, Jouni (2015) Myönteinen tunnistaminen – näkökulma hyvinvoinnin edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Teoksessa Jouni Häkli & Kirsi Pauliina Kallio & Riikka Korkiamäki (toim.) Myönteinen tunnistaminen. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 90.
Tutustu julkaisuun 

Kallio, Kirsi Pauliina & Mäyrä, Frans & Kaipainen, Kirsikka (2009) Pelikulttuurin monet kasvot. Digitaalisen pelaamisen arkiset käytännöt Suomessa.  Teoksessa Jaakko Suominen & Raine Koskimaa & Frans Mäyrä & Olli Sotamaa (toim.) Pelitutkimuksen vuosikirja 2009, 1–15.
 Tutustu julkaisuun

Koivula, Merja & Mustola, Marleena (2015) Leikisti pelissä: pohdintaa lasten digitaalisesta leikistä. Teoksessa Raine Koskimaa & Jaakko Suominen & Frans Mäyrä & Tuomas Harviainen & Usva Friman & Jonne Arjoranta (toim.) Pelitutkimuksen vuosikirja 2015, 39–53. Tampere: Tampereen yliopisto.
Tutustu julkaisuun


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje