Työvälineet ikäryhmittäin
- apukysymyksiä ja esimerkkejä

Vauvat ja pikkulapset (0-3 –vuotiaat)

Tavatessasi pieniä lapsia yhdessä vanhempien kanssa, käytä keskustelun välineinä esim.

Mitä kuuluu –asteikko tai vaihtoehtoisesti Tunnesäätilakartta:
jokaisen tapaamisen alussa on hyvä kysyä mm.
Miten juuri tämä päivä on lähtenyt käyntiin? Onko vauva/pikkuinen valvottanut yöllä?

Adjektiivivalinta –tehtävä: Millaisena vanhempi näkee lapsen? Millaisena muut läheiset?

Verkostokartta – läheisten nimeäminen / asettaminen verkostokarttaan

Päivän kello –  Käydään läpi tunti tunnilta vauvan vuorokausirytmi. Miten arjessa rytmittyvät lapsen syöminen ja nukkuminen? Onko eroa viikonloppuisin? Tai jos lapsi on muualla hoidossa? Kuka vastaa hoivasta ja huolenpidosta? Kuka vastaa kodinhoidosta? Mitkä asiat sujuvat hyvin? Mitkä seikat huolestuttavat?

Tunnepantomiimi –korttien avulla voi käydä läpi vanhemmuuteen, vanhemmaksi tulemiseen, vanhempana olemiseen tai lapseen liittyviä tunteita.

Varhainen vuorovaikutus haastattelu –lomaketta voit käyttää kokonaisvaltaisesti vauvaperheen tilanteen kartoittamisessa.

Vanhemmuuden roolikartta – apuväline keskustelussa vanhemman perustehtävistä, rooleista ja lapsen tarpeista.

 

Lapset (4-10 –vuotiaat)

Persona – taiteellisesti toteutetuissa korteissa esiintyy aikuisten kasvokuvia eri kulttuureista
Personita – taiteellisesti toteutetuissa korteissa esiintyy lasten kasvokuvia eri kulttuureista
Nalle –kortit
Näitä kortteja voi käyttää alussa tutustumisen apuna.

Pyydä lasta/nuorta valitsemaan korteista itsensä, perheenjäsenet ja läheiset, pyydä nimeämään valitut henkilöt.
Ketä sinun perheeseesi kuuluu? Onko elämässäsi muita tärkeitä aikuisia tai lapsia? Kenelle sinä olet tärkeä? Mitä asioita tykkäät tehdä sinulle läheisten ihmisten kanssa?

Valovoima –peli: koko perheen ja (perhe)työntekijän yhteiseen pelihetkeen. Monipuoliset käyttömahdollisuudet sekä avo- että sijaishuollossa. Tutustumiseen, tunteiden käsittelyyn, voimavarojen löytämiseen. Työntekijän on hyvä valita etukäteen kortit sen aihepiirin mukaan, jota halutaan käsiteltävän pelaamisen aikana.

Avaintarina –tilannekuvien teemoina: heitteille jättö, mielenterveysongelmat, perheväkivalta, päihteiden käyttö, riidat, turvallisuus.
Mitä kuvassa tapahtuu? Kuka tekee ja mitä? Miten tilanne syntyi?
Mitä siitä seuraa? Miten teidän perheessä, oletko nähnyt tai kuullut samanlaisia tilanteita ja tapahtumia?

Kissan päivät – tunne- ja muistipeli: virittäytymiseen, tunteiden nimeämisen ja ilmaisun opetteluun sekä arjen kuvaamiseen. Apuna tunteiden ja tilanteiden välisen yhteyden tiedostamiseen.  Muistipelin ohessa keskustelu nostetun kortin pohjalta: onko sinusta tuntunut joskus tältä? missä tilanteessa? mitkä asiat saavat sinut tuntemaan näin? tuntuuko sinusta koskaan tällaiselta kun olet kotona, pihalla, päiväkodissa, koulussa, jossain muualla kuin kotona jne.? ks. myös Tunnepantomiimikortit

Tunnepantomiimi –kortit (lukutaitoisille): apua tunteiden sanoittamiseen ja nimeämiseen sekä tunteiden ja tilanteiden välisen yhteyden tiedostamiseen. Voit käyttää selvittäessäsi lapsen kokemusta jostakin, mistä tahansa, yksittäisestä tilanteesta tai asiasta tai liittää osaksi kokonaisvaltaisempaa kartoitusta (päivän kello).
Miltä sinusta tuntui siinä tilanteessa? Mitä ajattelit? Mitä toivoit? Jos samanlainen tilanne toistuu, mitä toivot tapahtuvan? Jos tilanne / tapahtuma / asia oli ikävä, mitä ja kenen pitäisi tehdä, ettei samanlainen tilanne toistu? Jos tilanne / tapahtuma / asia oli mukava, mitä ja kenen pitäisi tehdä, että samanlainen tilanne toistuisi? Kuka tietää? Kenen pitäisi tietää?

Tunnetaulukko -lomake. Erilaiset tapahtumat saavat aikaan tietynlaisia tunteita. Tunteet taas saavat aikaan erilaisia tapoja käyttäytyä ja toimia. Tunnetaulukko -harjoituksen tavoitteena on, että lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan sekä oppii purkamaan ja käsittelemään tunteitaan. Traumatisoituneilla lapsilla tunteet tuntuvat usein erilaisina kipuina tai tuntemuksina kehossa, esimerkiksi perheväkivaltaa kokevalla lapsella voi olla usein päänsärkyä. Harjoituksen avulla lapsi oppii ymmärtämään, että pelko aiheuttaa päänsärkyä.

Lapsen arvio tapaamisesta: pyydä lasta valitsemaan kortit, jotka kuvaavat hänen tunteitaan tapaamisesta, tapaamisen alussa ja lopussa.

Tunnepyörä: Toiminnallinen väline keskustelun apuna. Erilaisista värikkäistä kankaista tehty 12:een eri tunnelohkoon jaettu pyöreä "matto". Jokaisessa lohkossa on muovitasku tunnekorttia varten. Pakettiin kuuluu 20 tunnetaskuun kuuluvaa korttia. Tunnepyörän tarkoituksena on auttaa lasta ymmärtämään ja ilmaisemaan erilaisia tunteita ja rohkaista jakamaan omia kokemuksiaan.

Voimaeläin -kortit
Lapselle tärkeät ihmiset, läheiskartan tekeminen.

Elämän tärkeät asiat – eli ETA -kortit: Korttien tarkoituksena on tukea lasta ja/tai aikuista tuottamaan omaa tarinaansa elämästään ja siitä, mitkä asiat hän kokee itselleen tärkeiksi. Tavoitteena on löytää keinoja lapsen ja/tai aikuisen ympärillä olevien voimavarojen vahvistamiseksi. Pyydä lasta/nuorta valitsemaan kortit ja esimerkiksi laittamaan ne tärkeysjärjestykseen. Keskustelu etenee näiden pohjalta. Vaihtoehtoisesti voit käyttää kortteja myös tietyn teeman tarkastelussa. Pyydä esimerkiksi lasta tai vanhempaa valitsemaan korteista ne asiat, joihin isän/äidin ryyppyreissut vaikuttavat lasten elämässä. Kortit antavat mahdollisuuden myös tarkastella lapsen tarpeita tai huolenpidossa esiintyviä puutteita.

Asteikot Päiväkoti, koulu, koti ja perhe-elämä, vapaa-aika, kaverit, terveys- ym. elämänalueet
(pyydä antamaan arvosana 1-10, pyydä perustelemaan ja tarkentamaan arvosanaa).

 

Lapset ja nuoret (7-17 –vuotiaat)

Elämänjana- piirrä vapaamuotoisesti paperille vaakaviiva, johon merkitään välietapit esimerkiksi kahden vuoden välein. Aloita syntymähetkestä: Oletko nähnyt kuvia itsestäsi vauvana? Keitä perheeseesi silloin kuului? Missä teidän perhe asui? Mitä vanhempasi tekivät, olivatko kotona/töissä/opiskelivatko? Olitko päivähoidossa? Missä kävit koulua? Keitä olivat parhaat kaverisi? Muut tärkeät läheiset? Mitä hyviä / ikäviä / tärkeitä muistoja tulee mieleen, kun olit x –ikäinen? Näitä samoja kysymyksiä voit kysellä kaikkien välietappien kohdalla.
Mitä toivot tai odotat tulevaisuudelta? Missä olet 2 -, 5 -, tai 10 vuoden kuluttua? Mitä silloin teet?

Ajankäyttöympyrä / Päivän kello 
Vuorokausirytmin ja huolenpidon kartoittamiseksi toimiva apuväline. Tehtävän avulla voidaan tehdä näkyväksi lapsen kokemus arjestaan sekä hahmottaa mahdollisia huolenaiheita ja voimavaroja.
Käy tunti tunnilta läpi vuorokauden kulku ja tapahtumat. Jos lapsi ei ymmärrä kelloa, voi saman keskustelun käydä käyttäen apuna nelikarttaa, jossa on vuorokauden nimiä (aamu, päivä, ilta, yö):
Mihin aikaan syöt, kenen kanssa? Miten ja mihin aikaan nukut, kuka herättää aamulla, huolehtii nukkumaan menosta illalla? Mitä asioita teet itsenäisesti? Mihin tarvitset aikuisen apua? Mitä kotona / päiväkodissa / koulussa päivän aikana tapahtuu? Mitä teet / kenen kanssa? Mikä on kivaa? Mikä harmittaa? Onko päivärytmi erilainen arkena ja viikonloppuna? Onko erilainen ollessasi äidin / isän kotona? Millä tavalla?
Vinkki: ohella voi käyttää tunnepantomiimi –kortteja, jos lapsi tarvitsee apua tunteiden nimeämiseen (esiin saattaa tulla ikäviäkin asioita, joista lapsi ei ole aikaisemmin kertonut kenellekään aikuiselle). Tehtävää voi käyttää myös yhdessä Tunnepantomiimi tai Nallekorttien kanssa: Millä mielellä olen aamuisin, päivällä, illalla, yöllä? Myös Elämän tärkeät asiat -kortit soveltuvat jatkotyöskentelyyn.

Elämän tärkeät asiat – eli ETA -kortit: Korttien tarkoituksena on tukea lasta ja/tai aikuista tuottamaan omaa tarinaansa elämästään ja siitä, mitkä asiat hän kokee itselleen tärkeiksi. Tavoitteena on löytää keinoja lapsen ja/tai aikuisen ympärillä olevien voimavarojen vahvistamiseksi. Pyydä lasta/nuorta valitsemaan kortit ja esimerkiksi laittamaan ne tärkeysjärjestykseen. Keskustelu etenee näiden pohjalta. Vaihtoehtoisesti voit käyttää kortteja myös tietyn teeman tarkastelussa. Pyydä esimerkiksi lasta tai vanhempaa valitsemaan korteista ne asiat, joihin isän/äidin ryyppyreissut vaikuttavat lasten elämässä. Kortit antavat mahdollisuuden myös tarkastella lapsen tarpeita tai huolenpidossa esiintyviä puutteita.

Vahvuus –kortit: itsetuntemuksen ja minäkuvan näkyväksi tekeminen. Pyydä lasta/nuorta valitsemaan itseään kuvaavat kortit. Miten muut kuvailisivat sinua -kaverit, vanhemmat, opettaja jne.? Ensimmäinen vaihe: vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen.
Toinen vaihe: miten niihin suhtaudutaan? Mieti onko tarkoituksenasi antaa lapselle myönteistä palautetta, kannustaa, vahvistaa tai voimavaraistaa lasta, vai pyritäänkö työskentelyssä muutokseen lapsen käyttäytymisessä, ajatuksissa, tunteissa tai perheolosuhteissa.

Mun stoori- kortit on kehitetty nuorten kanssa käytettäväksi toiminnalliseksi välineeksi.  Korttien ulkoasu on monitahoinen ja kiehtova, mutta niiden sanallinen viesti on hyvin yksinkertainen (suomeksi ja englanniksi sama sana).
Mun Stoori -korttien avulla voimme tutkia toimintatapojamme, valintojamme, arvojamme ja sitä kautta lisätä itseymmärrystämme. 
Mun Stoori -kortit tarjoavat käyttökelpoisen työvälineen tunteiden ja ajatuksien heijastamiseen ja vuorovaikutuksen herättämiseen.
Voit käyttää samalla tavoin kuin Vahvuus –kortteja.

Tunnepantomiimi –kortit tai Tunnepyörä -matto/moniste: apua tunteiden sanoittamiseen ja nimeämiseen. Voit ottaa käyttöön selvittäessäsi lapsen kokemusta jostakin, mistä tahansa, yksittäisestä tilanteesta tai asiasta tai liittää osaksi kokonaisvaltaisempaa tilanteen kartoitusta.
Miltä sinusta tuntui siinä tilanteessa? Mitä ajattelit? Mitä toivoit? Jos samanlainen tilanne toistuu, mitä toivot tapahtuvan? Jos tilanne / tapahtuma / asia oli ikävä, mitä ja kenen pitäisi tehdä, ettei samanlainen tilanne toistu? Jos tilanne / tapahtuma / asia oli mukava, mitä ja kenen pitäisi tehdä, että samanlainen tilanne toistuisi? Kuka tietää? Kenen pitäisi tietää?

Tunnetaulukko - lomake. Erilaiset tapahtumat saavat aikaan tietynlaisia tunteita. Tunteet taas saavat aikaan erilaisia tapoja käyttäytyä ja toimia. Tunnetaulukko -harjoituksen tavoitteena on, että lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan sekä oppii purkamaan ja käsittelemään tunteitaan. Traumatisoituneilla lapsilla tunteet tuntuvat usein erilaisina kipuina tai tuntemuksina kehossa, esimerkiksi perheväkivaltaa kokevalla lapsella voi olla usein päänsärkyä. Harjoituksen avulla lapsi oppii ymmärtämään, että pelko aiheuttaa päänsärkyä.

Lapsen arvio tapaamisesta: pyydä lasta tai nuorta valitsemaan kortit, jotka kuvaavat hänen tunteitaan tapaamisesta, tapaamisen alussa ja lopussa.

Asteikot  Koulu, koti ja perhe-elämä, vapaa-aika, kaverit, terveys- ym. elämänalueet
(pyydä antamaan arvosana 1-10, pyydä perustelemaan ja tarkentamaan arvosanaa).
Ks. myös Työkalupakin Lomakkeet -sivuilta lasten ja vanhempien kanssa työskentelyyn soveltuvia lomakkeita.

< Työkalupakin etusivulle


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje