Läheisneuvonpidosta
monipuolinen työkalu lastensuojeluun

Hanke päättyi vuoden 2009 lopussa.

Läheisneuvonpidossa edistetään asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia lastensuojelussa ja mahdollistetaan läheisten osallisuus lasten ja nuorten elämässä. Läheisneuvonpito on strukturoitu työtapa, joka etenee selkeästi vaiheittain. Se on enemmän kuin yksittäinen kokous, sillä varsinaisen läheisneuvonpidon ohella prosessiin oleellisina osina kuuluvat sen valmistelu- ja seurantavaiheet.

Varsinainen läheisneuvonpitokokous koostuu kolmesta vaiheesta: viranomaisten tiedonannosta, läheisten keskinäisestä neuvonpidosta sekä suunnitelman esittelystä ja hyväksymisestä. Läheisneuvonpitojen järjestämisestä huolehtii ulkopuolinen välittäjä, jota nimitetään koollekutsujaksi. Tärkeää on, että koollekutsuja ei ole kytkeytynyt asiakasasiaan ja hän on selvästi puolueeton kolmas taho.

Työkalu moneen tilanteeseen

Hankkeen käynnistyessä vuonna 2002 tavoitteeksi asetettiin läheisneuvonpitomenetelmän levittäminen, läheisneuvonpitomallin kehittäminen ja sen soveltuvuuden kokeileminen erilaisiin lastensuojelun sosiaalityön tilanteisiin. Hankevuosien aikana vuoteen 2009 mennessä läheisneuvonpitojen järjestäminen on laajentunut huostaanoton harkinnasta koko lastensuojelun asiakasprosessiin; lastensuojelutarpeen selvityksestä sijaishuollon aikaisiin prosesseihin sekä lasten ja nuorten kotiutumisprosesseihin ja jälkihuollon suunnitteluun. Läheisneuvonpito soveltuukin hyvin erilaisiin lastensuojelun asiakastilanteisiin ja erityisen otollisia tilanteita ovat erilaiset asiakasprosessin murrosvaiheet.

Vuosittain jopa 70 läheisneuvonpitoa

Vuosittain pääkaupunkiseudulla on käynnistynyt 25–30 uutta läheisneuvonpitoprosessia ja järjestetty 50–70 läheisneuvonpitoa tai seurantakokousta. Keskimääräinen läheisneuvonpitoprosessi kestää hieman vajaasta vuodesta puoleentoista vuoteen ja sen kuluessa järjestetään varsinaisen läheisneuvonpidon ohella 2 – 4 seurantakokousta.

Kun hanke aloitettiin, kokemusta  läheisneuvonpidosta oli kahdeksassa pääkaupunkiseudun silloisten organisaatiorakenteiden 38 sosiaalityön yksiköistä. Hankkeen aikana lähes jokaisessa työyksikössä on kokeiltu läheisneuvonpitoa ja muutamat niistä ovat vakiinnuttaneet sen työtavaksi.

Artikkelikokoelma ja kansainvälistä arviointia

Hankkeen kokemuksista ilmestyi 2008 SOCCAn ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarjassa artikkelikokoelma Verkostojen voimaa vai seittien satimia – Kokemuksia läheisneuvonpidosta. Artikkelikokoelman ovat toimittaneet hankkeen työntekijät Juha-Pekka Vuorio ja Salla Hänninen sekä käytäntötutkimuksen professori Erja Saurama.

Artikkelit koostuvat kunnan, tutkijan, sosiaalityöntekijän, koollekutsujan, kehittäjän ja asiakkaiden (lapsen, vanhemman ja läheisten) näkökulmista.

Pohjoismaista yhteistyötä ja useita opinnäytteitä

Hanke osallistui erikoistutkija Tarja Heinon johtamaan Pohjoismaiseen läheisneuvonpitotutkimukseen, joka toteutettiin Suomen ohella Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa vuosina 2003–2007. Kussakin pohjoismaassa tehtiin itsenäiset kansalliset tutkimukset, joissa selvitettiin, miten lapsi kokee läheisneuvonpitoprosessin ja miten läheisneuvonpito vaikuttaa lapsen tilanteeseen. Suomea koskeva aineisto tuli pääkaupunkiseudulta ja tutkijana siinä toimi Sarianna Reinikainen (Reinikainen (2007): Läheisneuvonpito lapsinäkökulmasta).

Pääkaupunkiseudun läheisneuvonpitoprojektissa on valmistunut myös kuusi pro gradua tai erilaista opinnäytettä. Opinnäytteiden ja tutkimusten tuloksia on systemaattisesti hyödynnetty menetelmän kehittämisessä.

Läheisneuvonpidon tulevaisuus pääkaupunkiseudulla

Viimeisen hankekauden tavoitteena on ollut arvioida, kuinka lastensuojelulain uudistus vaikuttaa läheisneuvonpitopalveluiden kysyntään ja toiminnan resurssitarpeisiin sekä ratkaista pysyvän seudullisen palvelutuotannon hallinnollinen sijoittuminen. Alustava päätös vakinaisesta seudullisesta toiminnasta ehdittiin jo tehdä, mutta taantuma ja kuntien taloudellinen tilanne muuttivat suunnitelmia kevään 2009 aikana.

Pääkaupunkiseudun yhteisen hankkeen päättyessä toiminta kuitenkin jatkuu Vantaalla ja Helsingissä. Vantaa jatkaa menetelmän käyttöä palkkiotoimisten koollekutsujaresurssien turvin. Helsinki hyväksyi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman myötä läheisneuvonpidon vakinaistamisen ja koollekutsujan työstä tulee samalla päätoiminen ammatti.

Lisää läheisneuvonpidosta

Läheisneuvonpito on siirtynyt Soccasta osaksi Helsingin sosiaaliviraston lapsiperheiden palveluja.

Läheisneuvonpidon toteutumista ja kehittämistä pääkaupunkiseudulla on selvitetty teoksessa Verkostojen voimaa vai seittien satimia.

Läheisneuvonpidon juurtumista arvioitiin vuosina 2009-2011

Lue lisää Läheisneuvonpidon juurtumisesta

Hankkeen henkilöstö

Hanketyöntekijöinä toimivat projekti-päällikkö Juha-Pekka Vuorio ja projektityöntekijä, koollekutsuja Salla Hänninen. Lisäksi läheisneuvonpitoja on ollut järjestämässä 13 tehtäviinsä koulutettua, palkkiotoimista koollekutsujaa.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje