Tietoa Kehrästä

Kehrässä pyrittiin luomaan rakenteet ja pysyvät toimintatavat lastensuojelun kehittämiselle, kehittämisen keskinäiselle jakamiselle ja toimivien käytäntöjen jalkauttamiselle. Tavoitteena oli, että kehittämisestä tulee osa perustyötä.

Kehrä oli osa Lapsen ääni -kehittämisohjelmaa ja valtakunnallista Kaste-ohjelmaa. Taustalla oli pääkaupunkiseudulla jo aloitettu yhteinen kehittämistoiminta, jota syvennettiin (esimerkiksi Lastensuojelun kehittämisyksikkö -hanke 2006-2008).

Verkostoja ja asiakastyön kehittämistä

Lastensuojelun työkäytäntöjä kehittivät arjen työtä yhdessä tekevät lastensuojelun työryhmät. Työryhmät koottiin yhteen  kehittämisverkostoon, jolla oli neljä kehittämisteemaa. Työryhmien kehittämistehtävät kiinnittyivät lastensuojelun ydinprosessiin. Kehittämisessä huomioitiin asiakkaan osallisuus ja muut lastensuojelun toimijat.

Teematyöpajoissa lastensuojelun työryhmät jakoivat kokemuksiaan kehittämisestä ja kehittämisteemojen ammatillisista sisällöistä.Työryhmien kehittämistä dokumentoitiin ja samalla kehitettiin asiakastyötä tukevaa kehittämisen rakennetta eri kunnissa ja pääkaupunkiseudulla.

Sopivinta kehittämisen tapaa etsimässä

Joka kunnalle etsittiin sopivinta tapaa ja rakennetta perustyössä tapahtuvalle kehittämiselle sekä kuntien väliselle yhteiselle kehittämiselle.

Kehittämisen tapaa luotiin yhdessä kehittämisverkostoissa. Seudullista verkostollista kehittämisen rakennetta testattiin teematyöpajamallilla.

Lastensuojelun Praksis: yhteys käytännön, tutkimuksen ja opetuksen välille

Lastensuojelun Praksiksessa luotiin pääkaupunkiseudulle verkosto, jossa kehitetään käytännönopetusta. Näin saadaan lastensuojelun käytäntöön uusia toimintamalleja, joilla on yhteys työn kehittämiseen ja tutkimukseen.

Lue lisää lastensuojelun Praksiksesta

Mukana oppilaitoksia ja järjestöjä

Kehrässä oli mukana Helsingin yliopiston sosiaalityön yksikkö ja alueen ammattikorkeakoulut.