Lastensuojelun kehittämishankkeita vuosilta 2001-2008

Pääkaupunkiseudun lastensuojelun kehittämisyksikkö -hanke 2006 - 2008

Pääkaupunkiseudun lastensuojelun kehittämisyksikkö oli Helsingin sosiaaliviraston, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sosiaali- ja terveysvirastojen yhteistyönä toteuttama hanke, jossa kehitettiin pysyviä toimintarakenteita lastensuojelun avohuollon kehittämistyön tueksi. Kohderyhmänä olivat pääkaupunkiseudun lastensuojelun työntekijät.

Kehittämisyksikön työn pohjalta lastensuojelun kehittämistä jatkaa Kehrä Lastensuojelun kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla.

Hankkeen tulokset

  • Seudullisesti verkostoitunut lastensuojelun opetus- ja tutkimusklinikkatoiminta yhteistyössä yliopiston kanssa.
  • Lastensuojelutarpeen selvitysten tekemiseen seudulliset yhteiset toimintakäytännöt.
  • Espoon Leppävaarassa kehitetty ESP -perhetyö jäänyt toimintatavaksi.
  • Vantaan lastensuojelun hyvät käytännöt kuvattu ja arvioitu ja juurrutussuunnitelma on tehty.
  • Kaarelan pilotin sosiaalityöntekijöiden prosessin pohdinta ja sosiaaliohjauksen toimintamallien kuvaus.
  • Käytäntötutkimuksen kautta syntynyt alueelliseen päivystystyöhön yhtenäisiä toimintatapoja Herttoniemi-Itäkeskukseen. Myös tiimien työkäytännöt ja johtamiskulttuuri muotoutunut kehittämistyön aikana yhtenäisemmäksi (organisaatiouudistus hankeaikana).
  • Seudullinen johtamiskoulutus edisti yhtenäisen johtamiskulttuurin muodostumista ja lastensuojelutyön johtamisen ammatillistumista

Hankkeessa työstetyt materiaalit

Lastensuojelun työkalupakki
Verkkosivusto, jolle on koottu lastensuojelun työvälineitä ja materiaaleja

Perheiden kanssa tehtävä työ -hanke 2005-2007

Tutkimus kohdentui perheiden kanssa tehtävään sosiaalityöhön ja lastensuojelun perhetyöhön. Tavoitteina oli tehdä näkyväksi perheiden kanssa tehtävän asiakastyön käytäntöjä ja työmuotoja sekä paikantaa työn keskeisiä orientaatioita.

Tavoitteena oli selkeyttää seuraavia osa-alueita:

  • Perheiden kanssa tehtävän työn muodot ja käsitteet: työkäytäntöjen näkyväksi tekeminen käytännön esimerkkien avulla.

  • Perheiden kanssa tehtävän työn ”ytimien” ja yhteisen työnäyn etsiminen. 

  • Vuorovaikutus asiakastyön välineenä ja kohteena.

  • Arviointi työskentelyn keinona ja kohteena

Tulokset ja julkaisut

 Lastensuojelun avohuollon perhetyö ammattikäytäntönä.
Soccan ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja 15:2007, loppuraportt.
Annina Myllärniemi

Tutkijasosiaalityöntekijänä toimi Anniina Myllärniemi.

Lastensuojelun avohuollon
ryhmätoiminnan kehittämishanke 2004-2006

Lastensuojelun avohuollon ryhmätoiminta on lapsia ja nuoria voimavaraistava ehkäisevä työmenetelmä. Ryhmätoiminta soveltuu erityisen hyvin 7-15-vuotiaille kouluikäisille lapsille ja nuorille.

Ryhmätoiminta on toiminnallisiin ja terapeuttisiin menetelmiin perustuvaa säännöllisesti järjestettävää palvelua, jota tehdään yhteistyössä esimerkiksi koulujen, nuorisotyön ja kolmannen sektorin kanssa.

Tulokset ja julkaisut

Näe minut, kuule minua - kokemuksia ryhmistä.

Alpo Heikkinen, Pauliina Levamo, Aili Savolainen ja Maaret Parviainen. Soccan ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja nro  11, 2007.

Projektityöntekijänä toimi Alpo Heikkinen.

Kohtaavaa lastensuojelua -hanke 2001-2005

Kehittämistyössä mallinnettiin lastensuojelun asiakkuuden alkuvaiheen työskentelyä, suunnitelmallista muutostyötä sekä kriisi- ja sijoitusvaiheen työskentelyä.

Lisäksi määriteltiin lapsikeskeisyyttä sosiaalityön kontekstissa sekä sosiaalityöntekijän ja lapsen välistä kohtaamista. Kehittämistyön päätulos on lapsikeskeinen lastensuojelun sosiaalityön tilannearviomalli.

Lapsikeskeistä tilannearviota ei kehitetty vain tietojen kokoamista varten, vaan ensisijaisesti asiakkaan kohtaamiseksi ja heidän kokemustensa kuulemiseksi. Tilannearvion tekeminen jo sinällään voi olla merkittävä interventio ja tuki perheelle.

Tulokset ja julkaisut

Sosiaalityötä lapsen kanssa
Sari-Anne Ervast ja Hanna Tulensalo, SOCCAn ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja nro 8, 2006.

Muita julkaisuja

Tiina Muukkonen ja Hanna Tulensalo (2004). Lapsilähtöisen tilannearvion käsikirja
Helsingin kaupungin sosiaaliviraston selvityksiä 2004:1

Lapsikeskeinen tilannearvio ja työprosessi lastensuojelun sosiaalityössä
Muukkonen, Tiina & Tulensalo, Hanna (2005). Teoksessa Satka, Mirja; Karvinen-Niinikoski, Synnöve; Nylund, Marianne & Hoikkala, Susanna (toim.) Sosiaalityön käytäntötutkimus. Palmenia-kustannus. 304- 321. 

Lapsen kanssa -hanke 2006-2008

Hankkeessa kehitettiin asiakassuunnitelmaan kytkeytyvää muutossosiaalityön prosessia ja sen sisältöjä ja menetelmiä. Hanke oli jatkoa Kohtaavaa lastensuojelua -hankkeelle. Tarkoituksena oli mahdollistaa lapsikeskeisyys myös alkuvaiheen tilannearvion (nykyisin lastensuojelutarpeen selvityksen) jälkeisessä työskentelyssä. Kehittämistapaan liittyi asiakastyöstä kerätty tieto ja työntekijöiden tiivis kehittämis- ja tutkimusosallisuus.

Hankkeessa työstettiin suunnitelmallisen lastensuojelun avohuollon prosessikuvaus, joka selkeyttää ja korostaa lapsen oikeutta osallisuuteen ja suojeluun. Samalla pohdittiin lapsen voimavarojen merkitystä lastensuojelun suunnitelmalliselle työvaiheelle.

Tulokset ja julkaisut

Suunnitelmallinen sosiaalityö lapsen kanssa

Tiina Muukkonen (toim.). SOCCAn ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja nro 17, (2007)

Lapsen vuorotteluasuminen -hanke 2003-2004

Käytännön sosiaalityöstä noussut aihe, jossa tavoitteena oli saada käsitys siitä, miten paljon, minkälaisissa elämäntilanteissa ja olosuhteissa sekä millä perusteilla helsinkiläiset vanhemmat sopivat lapsen asumisesta vuorotellen kummankin vanhemman luona. Mitä hyviä puolia ja mitä huonoja puolia vanhemmat näkivät ratkaisussa lapsen kannalta?

Selvityksen tarkoituksena oli koota yhteen lapsen vuorotteluasumista koskevaa tutkimustietoa. Tavoitteena oli lisätä tietoa, jonka avulla vanhemmat saisivat eväitä lastaan koskevan tapaamisoikeussopimuksen tekemiseen lapsen edun mukaisesti erityisesti vuorotteluasumisratkaisua harkittaessa. Millä edellytyksillä lapsen vuorotteluasuminen voidaan nähdä lapsen edun mukaisena ja millaisissa tilanteissa ratkaisua tulisi välttää?

Kahden kodin lapsuus.

Raija Panttila, Soccan ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja nro 1, 2005.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje