rss Lapsen paras - yhdessä enemmän -blogi

Lapsen paras - yhdessä enemmän -hankkeessa toteutamme Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEa pääkaupunkiseudulla. Blogissa hanketyöntekijät kertovat hanketyöstä, hankkeen etenemisestä sekä pohtivat muita lasten ja perheiden elämää koskettavia aiheita.
4.12.2018 12.14

Varhaiskasvatusikäisten lasten hyvinvointia rakentamassa

Annika Kultavirta & Päivi Marjanen, Laurea-ammattikorkeakoulu

Hyvinvointitutkimuksen kentällä on hyvin vähän tutkimuspohjaista ymmärrystä siitä, mitä lapset itse pitävät hyvinvointina ja miten he kokevat itsensä omaan elämäänsä osallistuvina toimijoina. Varhaiskasvatusikäisten lasten omaa ääntä on harvoin kysytty lapsilta itseltään (Casas 2011; Marshford-Scott 2012). Osittain tämä johtunee oletuksesta, ettei luotettavaa tietoa ole kerättävissä pieniltä lapsilta.

leo

Lasten hyvinvointi tutkimusalueena on vielä nuori ja haastava ja tiedon kerääminen on melko puutteellista (Casas 2011; Fattore, Mason & Watson 2009). Subjektiivisen hyvinvoinnin kokemusten tuottamat hyödyt niin terveyteen, tuloihin kuin sosiaaliseen käyttäytymiseen ovat kuitenkin kiistattomia. DeNeven, Dienerin, Tayn ja Xuerebin (2013, 20) mukaan hyvinvoinnin kokemusten hyötyjen parempi ymmärtäminen johtaa myös palveluiden kustannustehokkaampaan tuottamiseen.  

Laurea-ammattikorkeakoulun rooli LAPE-hankkeessa oli tutkia 5-8 -vuotiaiden lasten subjektiivista kokonaisvaltaista hyvinvointitietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää tulevaisuudessa digitaalinen mittari lasten ja perheiden hyvinvointityön tueksi ja saada arvokas lasten oma kokemuksellisen hyvinvointitieto mukaan osaksi arviointia. Laurea osallistui mittariston kehittämisen lisäksi myös ”Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena” kehittämiskokonaisuuteen liittyvien neljän oppimisverkostotilaisuuksien suunnittelemiseen sekä toteuttamiseen muiden pääkaupunkiseudun LAPE-toimijoiden kanssa.  

Lasten hyvinvointi on todettu niin Euroopan komission, OECD:n kuin YK:n asiakirjoissa kansainvälisesti tärkeäksi edistettäväksi asiaksi. Myös lasten hyvinvoinnin mittaamisessa tarvittavien indikaattorien löytämistä on pidetty erityisen tärkeänä (esimerkiksi Ben-Arieh 2010; Ben-Arieh and Frønes 2011).  Pienten lasten subjektiiviseen hyvinvointiin liittyvää tutkimusta on kuitenkin tehty hyvin vähän. Olennainen osa lasten hyvinvointia on lasten kuunteleminen ja heille mahdollisuuden antaminen osallistumisessa heitä koskevaan päätöksentekoon. Myös kaikki lapsen oikeuksia koskevan yleissopimusten periaatteet pyrkivät edistämään lasten osallistumisen mahdollisuutta kaikkeen heitä koskevaan päätöksentekoon. Kun lapset oppivat ilmaisemaan ajatuksiaan, ottamaan vastuuta ja tekemään päätöksiä, he kehittyvät oikeudenmukaisiksi ja vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi. Tämä edellyttää tukea lasten kuuntelemiseen ja mielipiteiden ilmaisemiseen. 

LAPE-hankkeessa kehitettyä lasten kokemuksellisen hyvinvoinnin mittaamisen mallissa arvioinnin viitekehyksen sisällöllinen kokonaisuus ja arvioinnin kohteet käsittävät lapsen ja perheen hyvinvoinnin keskeiset osa-alueet peilaten aiempaan tehtyyn tutkimukseen ja varsin mittaviin hankkeessa kerättyihin tutkimusaineistoihin. Tutkimuksessa tärkeä teema oli lapsinäkökulmaisuus. Lasten omat kokemukset ovat olleet keskiössä koko tutkimusprosessin ajan sen alkumetreiltä lähtien. Lasten ääni indikaattoreiden kehittämiseen pyrittiin tekemään monimenetelmäisesti. Näin mahdollistui kompleksisemman ja monitasoisemman ymmärryksen luominen tutkittavasta asiasta (Gabb 2010; Mason 2006).   Tärkein tiedonkeruun menetelmä oli haastattelu. Haastattelurunko rakentui teemojen psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja materiaalinen hyvinvointi ympärille. Kysymyksiä laadittaessa painotettiin lasten arjessa tapahtuvia toimintoja.  

Esimerkkinä tässä mainittakoon, että lasten psyykkistä hyvinvointia kartoitettiin neljällä eri kysymyksellä, joiden tarkoituksena oli saada tietoa mm. lasten kokemista hyvän- ja pahanolon tunteista. Lapsilta kysyttiin esimerkiksi sitä, mikä tekee heidät iloiseksi. Lapset vastasivat kysymykseen monipuolisesti ja vastaukset liittyivät ilon kokemukseen laajasti. Iloa tuottavia asioita oli 34 haastatteluun vastanneen lapsen mukaan erityisesti sosiaaliset suhteet, kuten kaverit, kaveruus ja perhe (N=12/34). Materiaaliset asiat, kuten herkut ja huvipuisto, mainittiin myös lähes puolessa haastatteluissa (N=15/34 (Takala & Setälä 2018).  

"Varmaa, että mulle ei oltais ilkeitä tai jäätelö tai kaverit ja kaikki uiminen. Lämpöinen sää. Sellanen et mulle ei tapahdu mitään. Kuten tänä aamuna tapahtu, että mä jäin ojaan jumiin mut se meni jo. Niin, ja sitten kanssa tää paperilennokin tekeminen on kans kivaa." (Takala / Setälä 2018.) 

Osana tutkimusaineiston keruuta lapset myös piirsivät omasta hyvinvoinnistaan ja aineiston keräämiseen hyödynnettiin Piirrä ja kerro-menetelmää. Alla on nähtävänä esimerkki yhden lapsen piirustuksesta fyysisestä hyvinvoinnistaan. 

 Opinnäytetyö_LevonenSorvari

  (Levonen & Sorvari 2018) 

Syksyn 2018 aikana on kerätty tutkimusaineisto lasten vanhemmilta ja varhaiskasvatuksen ammattilaisilta. Niiden tavoitteena on täydentää lapsilta kerättyä aineistoa ja antaa vanhemmille mahdollisuus sanoittaa perheiden ja ammattilaisten näkökulmasta tärkeitä teemoja lasten hyvinvoinnissa. Tavoitteena on alkuvuoden aikana saada ensimmäinen eri toimijoiden kanssa yhteistyössä kehitetty mittaristo pienten lasten subjektiivisen hyvinvoinnin mittaamista varten.  

Lasten hyvinvointi käsitteenä on muuttumassa ja siihen on tullut mukaan lasta osallistavia piirteitä sekä ajatusta lapsen aktiivisesta toimijuudesta. Lapsitutkimuksen maaperä muuttuu uuden tiedon mukana ja tähän muutokseen on pystyttävä vastaamaan. Teknologian kehityksen, kuten myös teoreettisen tiedon, myötä uudenlaisten mittareiden kehitys mahdollistuu. Tämä kehityssuunta tähtää lasten hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen ja sen mittaamiseen. (Ben-Arieh 2010, 129-130.) 

Lape-hankkeen aikana testasimme muutaman indikaattorin mahdollisuutta toimia pelillisessä muodossa. Tämän jälkeen on hyvä lähteä edelleen kehittämään sitä edelleen esimerkiksi Euroopan tasoisena tutkimus- ja kehittämishankkeena. Oleellista on, että kehitettävällä mittarilla on vankka tieteellinen ja tutkimuksellinen pohja. Tulee myös huolellisesti pohtia, mitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mittaamisessa tulisi huomioida ja miten se tulisi rakentaa mahdollisimman motivoivaksi ja ymmärrettäväksi pienille varhaiskasvatusikäisille lapsille. Vertailukelpoista hyvinvointitietoa olisi hyvä kerätä tulevaisuudessa ja hyvinvointi-indikaattorien kautta mahdollistuisi arvokas subjektiivisen hyvinvointitiedon keruu yksittäisistä lapsista, laajemmin lapsiryhmän, alueen, kunnan ja valtakunnantasolla. Vertailukelpoinen maailmanlaajuinen subjektiivinen hyvinvointitieto olisi myös rikastuttavaa. Oleellista on tiedonkeruun jälkeen pohtia, mitä kerätyllä hyvinvointitiedolla tehdään ja miten sen vaikutukset ulottuvat yksilö- ja esimerkiksi yksittäisen lapsiryhmän tasolla ja miten lapset ja vanhemmat osallistetaan riittävän varhain oman lapsensa hyvinvointikokemuksen myönteiseen kasvattamiseen. 

Lisätietoja Laurea-ammattikorkeakoulusta:  www.laurea.fi

Annika Kultavirta
Sosiaalialan lehtori /
Projektipäällikkö; LAPE-osahanke
Laurea-ammattikorkeakoulu

Päivi Marjanen
Yliopettaja
Laurea-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:  

Ben-Arieh, A. 2010. Developing indicators for child Well-being in a changing context. Teoksessa McAuley, C. & Rose, W. (toim.) 2010. Child Well-Being: Understanding Children’s lives. Lontoo: Jessica Kingsley publishers, 129-142. 

Casas, F. Subjective Social Indicators and Child and Adolescent Well-being. Child Ind Res 2011. 4:555-575. 

DeNeve, J.E., Diener, E., Tay, L. Xuereb, C. 2013. The Objective Benefits of Subjective Well-Being. Teoksessa Helliwell, J., Layard, R., & Sachs, J. (toim.). World Happiness Report 2013. New York: UN Sustainable Development Solutions Network. 

Fattore, T., Mason, J. & Watson. E. 2009. When Children are Asked About Their Well-being: Towards a framework for guiding policy. 3008 Child Indicators research, Dordrecht Vol.2, ISS.1. 57-77. 

Fattore, T., Mason, J. & Watson. E. 2005. Children´s conceptualition(s) of their well-being. Social Indicators research 2007. 80, 5-29. 

Gabb, J. 2010. Researching Intimacy in Families. Basingsstoke: Palgrave Macmillan.  

Levonen, N. & Sorvari K. 2018. Lasten subjektiivinen hyvinvointitutkimus visuaalisen viestinnän kautta. AMK opinnäytetyö Laurea.  

Marshford-Scott, A., Church, A. & Tayler, C. Seeking children’s perspectives on their wellbeing. 2012. 

Mason, J. 2006. Mixing methods in a qualitative driven way. Qualitative research, Vol 6:1, 9-25.  

Mattsson H. & Smolander S 2018.Lasten subjektiivinen hyvinvointi osana Lapsen paras – yhdessä enemmän -hanketta (LAPE).  AMK opinnäytetyö Laurea.  

Schues, C. and Rehmann-Sutter, C. 2013. The Well- and Unwell-Being of a Child. Topoi. Vol 32:2, 197-205. 

Setälä, V. & Takala, J. 2018. ”Mulle on tärkeetä”  – lasten hyvinvointitutkimus kehittämistyön perustana. YAMK opinnäytetyö Laurea.  

 

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje