rss Lapsen paras - yhdessä enemmän -blogi

Lapsen paras - yhdessä enemmän -hankkeessa toteutamme Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEa pääkaupunkiseudulla. Blogissa hanketyöntekijät kertovat hanketyöstä, hankkeen etenemisestä sekä pohtivat muita lasten ja perheiden elämää koskettavia aiheita.
15.5.2018 10.14

Mitä tehdä, jos koululaiselle tai opiskelijalle kuuluu huonoa?

Kati Wilska-Seemer, Espoo

Totuus on, että hyvinvoiva lapsi oppii ja kasvaa. Jotta opettaja voi antaa opiskelijoille elämässä tarpeellisia tietoa ja taitoja sekä tukea opiskelijoiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen kansalaisuuteen (perusopetuslaki 2§), esi-, perus- tai toisen asteen oppilaitoksissa kannattaa panostaa opiskeluympäristön hyvinvointiin, terveellisyyteen ja turvallisuuteen, opiskelijoiden osallisuuteen ja yhteistyöhön heidän huoltajiensa kanssa sekä turvata varhainen tuki sitä tarvitseville (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2§).

Blogi_mitä_tehdä

 

Tutkimukset osoittavat, että sensitiivinen ja responsiivinen opettaja-oppija vuorovaikutus on yksi keskeinen tekijä, joka tukee opiskelijan oppimista, sosiaalista kehitystä ja hyvinvointia, luovuuden kehittymistä sekä luo kouluviihtyvyyttä (Toivanen, 12.3.2018, Lape-muutosohjelman III konferenssi). Kuitenkin huolestuttavan moni nuori kokee, etteivät opettajat ole kiinnostuneita siitä, miten heillä menee tai mitä heille kuuluu (Yle Uutisluokka, 24.4.2018).

Uskaltaakseen kysyä lapselta ja nuorelta kuulumisia, opettajalla täytyy olla hyvät vuorovaikutustaidot sekä kykyä ja aikaa toimia tilanteissa, joissa opiskelijalle ei kuulukaan hyvää. Lape-opiskeluhuollon järjestämässä Osallisuuden vahvistaminen opiskeluhuollossa -oppimisverkostotilaisuuden paneelikeskustelussa lukiolainen kertoi, että jos opiskelija on poissa, hyvä tapa ei ole lähettää hänelle sähköistä viestiä: ”Olet ollut XX tuntia jaksosta poissa. Oletan, että keskeytät kurssin.” Näin oli siis kyseiselle lukiolaiselle käynyt. Opiskelija kertoi, että edellisen puuttumistavan sijaan hän sai todella paljon apua itselleen ja opintoihinsa siitä, että ryhmänohjaaja pyysi hänet kahdenkeskiseen keskusteluun, jossa kysyi kuulumisia ja sitä, millaista apua nuori mahdollisesti tarvitsee. Ryhmänohjaaja osasi myös ehdottaa erilaisia tahoja, joilta saada keskusteluapua.

Voisiko yksi ratkaisu kuulumisten kyselyyn olla monin paikoin jo käytössä oleva opettajan, luokanvalvojan tai ryhmänohjaajan omalle luokalleen tai ryhmälleen pitämä viikon tai mieluiten päivän avaus ”Mitä kuuluu -tunnilla?” Toinen tapa lapsen kuulumisten kysymiseen ja tilanteen kartoittamiseen on Lape-hankkeen myötä levitettävä Lapset puheeksi -keskustelu. Jotkut koulut ovat pyytäneet koulumummeja ja -vaareja mukaan oppilaiden koulupäivään auttamaan ja kuuntelemaan. Tällaisen toiminnan käynnistämiseen voi pyytää tukea ja ideoita esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitosta, joka kouluttaa kylämummeja ja -vaareja.

Espoossa syksyllä 2017 pidetyillä Voimavarasto-messuilla tehtiin yhdeksäsluokkalaisille nuorille (n = 552) hyvinvointiaiheinen kysely, jonka mukaan nuoret haluavat apua mielenterveysongelmiinsa ensisijaisesti koulusta. On keskeistä, että oppilaitoksissa toimii opettajan apuna riittävän hyvin resursoitu sekä yhteisötasolla että yksilökohtaisesti toteutettava opiskeluhuolto.

Lapset ja nuoret ovat parhaiten autettavissa silloin, kun he itse ovat valmiita ottamaan apua vastaan. Tämän takia joka oppilaitoksessa tulisi olla päivystysaikoja opiskeluhuollon palveluiden ammattilaisilta eli kuraattorilta, psykologilta ja kouluterveydenhuollosta. Nuoret myös toivovat, että sama työntekijä pysyisi heidän rinnallaan tarvittaessa pidemmän aikaa (mm. Me-säätiö, 2018).

Opiskeluhuollon palveluiden työntekijät antavat lain mukaan opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta. Hoidollisempaa työskentelyä varten tarvitaan resursseja ja integratiivista työskentelyä muiden mielenterveyspalveluiden kanssa. Tällaisia integratiivisia työtapoja ollaan paraikaa mallintamassa ja kehittämässä Lape-hankkeessa. 

Lape-muutosohjelman myötä kaikissa lapsi- ja perhepalveluissa, myös oppilaitoksissa, avun keskiössä tulisi olla koko perhe. Tämä on Me-säätiön 100 nuorta kehittäjää -raportin (2018) mukaan sitä, mitä nuoretkin haluavat. Opiskeluhuolto voi kartoittaa koko perheen tilannetta ja tukea vanhempien kasvatustyötä, mutta perheen pidempiaikaiseen tukemiseen tarvitaan apua muilta ammattilaisilta oppilaitosten ulkopuolelta. Myös tässä tarvitaan integratiivista työtä perhekeskuksen ja tarvittaessa erityistason toimijoiden kanssa. Lapsen ja perheen tulee saada apua helposti ja nopeasti siten, että auttajat toimivat yhdessä luottaen toinen toistensa osaamiseen ja välttäen päällekkäistä arviointia ja työskentelyä. Lape-muutosohjelma vaatii siis toteutuakseen oppilaitosten ja muiden lapsiperhepalveluiden ammattilaisilta kykyä dialogiin asiakkaiden ja toistensa kanssa ja koko perheen tilanteen huomioimista, mutta myös aikaa ja eritoten resursseja tähän.

Kirjoittaja Kati Wilska-Seemer on kehittämissuunnittelija pääkaupunkiseudun Lape-hankkeen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena -kehittämiskokonaisuudessa.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje