rss Lapsen paras - yhdessä enemmän -hankkeen uutisia

4.10.2018

Opiskeluhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä kehitetään

Pääkaupunkiseudun Lapsen paras – yhdessä enemmän -hankkeen yhteistyötapaamisessa keskusteltiin opiskeluhuollon ja erikoissairaanhoidon sisällöistä ja toimintatavoista. Alustajat olivat yhtä mieltä, että vaikka työnjako on periaatteessa selvä, varsinkin tiedon kulussa on parantamisen varaa.

Mittanauha

Puheenjohtajana toiminut Espoon opiskeluhuollon vastuualuepäällikkö Merja von Schantz totesi, että meidän olisi päästävä poislähettämisen ja palauttamisen kulttuurista yhteistyön kulttuuriin.

– Lapselle, nuorelle ja perheelle rakenteet eivät saa olla este, vaan heidän arkeaan on tuettava sujuvilla palveluilla ja jalkautumalla ne lasten ja nuorten kehitysympäristöön. Tämä vaatii yhteisiä toimintamalleja ja konsultointia toisiamme kunnioittaen, Schantz sanoi.

Vantaan kaupungin johtava koulupsykologi Tuija Harakka kertoi, että yhteisöllisen työn keinovalikko koulussa on moninainen, ja se on ensisijainen tapa toteuttaa opiskeluhuoltoa. Koulussa on hyvä mahdollisuus tukea yksilökohtaista tukea tarvitsevaa lasta tai nuorta myös ryhmän jäsenenä.

Harakka toivoi entistä sujuvampaa yhteydenpitoa oppilaitoksen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon välillä. Hän otti esimerkiksi Hyks Varhain -toiminnan, josta on saatu hyviä kokemuksia.

– Varhain-toimintaa voisi käyttää mallina, kun kehitetään menetelmiä, joissa yhdessä mietitään oppilaan tai opiskelijan tilannetta ja miten tukea voisi parhaiten järjestää, Harakka sanoi.

Konsultaatiot sujuvammiksi

HUS nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta totesi, että palvelujen pirstaleisuuden korjaamisessa Lape-muutosohjelman konseptissa on tärkeässä osassa suunnitteilla olevat osaamis- ja tukikeskukset, joiden tehtävänä on vaikeimpien mielenterveyspalvelujen koordinointi sekä näyttöön perustuvien hoitojen ohjaus.

– Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn ja vaikeiden häiriöiden hoidon väliin jää kuitenkin suuri potilasryhmä, jossa on paljon lievistä ja keskivaikeista mielenterveyshäiriöistä kärsiviä nuoria, Ranta sanoi.

– Siksi on selvää, että suunnitelmallisia mielenterveyteen kohdistettuja interventioita tarvitaan erikoissairaanhoidon ulkopuolella, varsinkin varhaisvaiheen sekä lievien mielenterveyshäiriöiden hoidossa.

HUS lastenneurologian linjajohtaja Hannu Heiskalan mielestä olisi löydettävä toimivat konsultaatiokeinot, joiden avulla yhdessä varmistetaan, että riittävän suuri osa ongelmista pääsee yhteiseen pohdintaan ja neurologista lisäselvittelyä vaativat lapset ja nuoret löytyvät.

– Toisiltamme oppien pääsemme suosittamaan vaikuttavia interventioita lapsen luonnollisessa ympäristössä ja arjessa, Heiskala sanoi.

Palveluketjut ehjemmiksi

HUS lastenneurologian apulaisylilääkäri Tuuli Immonen esitteli Lape-hankkeessa kehitettyä kouluikäisten ja alle kouluikäisten lasten oppimisen ja kehityksen palvelukuvausta. Palvelukokonaisuudessa painopiste on perustasolla, ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja tukemisessa.

– Lievät ja keskivaikeat oppimisen ja kehityksen pulmat tulevat nykyisessä järjestelmässä usein esille liian myöhään eikä varhaisessa vaiheessa ole sopivia tukitoimia tarjolla. Lasten arkiympäristössä, kuten koulussa, kaivataan konsultaatiota muun muassa lapsen tukitoimien suunnittelussa, Immonen totesi.

– Erikoissairaanhoidon jalkautuvissa konsultaatioissa neuvola- ja kouluikäisten lasten lapsikohtaista konsultointia viedään perustasolle eli perhekeskuksiin ja kouluihin. Konsultaatio edellyttää lapsen yksilöllisten selvittelyjen käynnistymistä eli se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa yleinen yhteisöllinen tuki ei lapselle riitä.

HUS nuorisopsykiatrian ylilääkäri Minna Nikula esitteli Lapsen paras -hankkeen kehittämää geneeristä mielenterveysinstrumenttia (GMI). Sen tavoitteena on integroida tuen ja hoidon vaiheet sekä auttaa jäsentämään koko palveluketjua.

Nikula kertoi, että GMI:n kehittäminen lähti liikkeelle nykytilanteesta, jossa hoitojärjestelmämme on pirstaloitunut ja sitä vaivaa usein poislähettämisen kulttuuri.

– Hoitovastuun siirtäminen, ammattilaisten näkemyserot ja tiedon välittymisen vaikeudet jähmettävät prosessia ja viivästyttävät hoitoa. Nuori joutuu myös toistamaan tarinaansa aina uudelle ammattilaiselle, jolloin hän turhautuu ja hoitomyöntyvyys heikkenee, Nikula totesi.

– Geneerisen mielenterveysmittarin tavoitteena on, että nuori saisi tarvitsemaansa tukea ja hoitoa oikeassa paikassa, oikeaan aikaan sekä oikean tahon toteuttamana, Nikula sanoi.

Pääkaupunkiseudun Lapsen paras – yhdessä enemmän -hankkeen yhteistyötapaaminen järjestettiin Helsingissä syyskuussa.

Tapahtuman alustukset


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje