rss GeroMetron kyydissä

Tässä blogissa haluamme jakaa matalalla kynnyksellä Pääkaupunkiseudun ikäihmisten palvelujen kehittämisverkostossa GeroMetrossa syntyneitä ajatuksia ja oivalluksia. Blogissa esitellään eri puolilla pääkaupunkiseutua toimivien kehittäjäryhmien kokeiluja, niistä syntyneitä ajatuksia sekä opiskelijoiden opinnäytetöiden antia.
14.6.2018 11.11

Asiakkaan ääni kuuluviin kuntoutustavoitteiden asettamisessa

Mira Määttä

GeroMetron ’Kotona tapahtuvan kuntoutumisen mallin’ päätösseminaari pidettiin 6.6.2018. Useissa puheenvuoroissa nousi esiin se, miten keskeisessä roolissa asiakkaan itse määrittelemät kuntoutuksen tavoitteet ovat.

mira blogi kuva 3

GeroMetron verkostossa monia kehittäjiä on mietityttänyt se, miten ikäihmisen ääni saadaan paremmin kuuluviin kuntoutusprosessissa. Asia koetaan kentällä tärkeäksi ja asiakaslähtöisyyden edistämisen äärelle on tärkeä pysähtyä ajoittain: tarkempi aihepiirin pohtiminen asettaa myös kuntoutusalan asiantuntijoiden omat arvot, asenteet ja vakiintuneet toimintatavat suurennuslasin alle.

Tavoitteet omasta elämästä

Tavoitteiden asettaminen on kuntoutusprosessin alkuvaiheen keskeinen, mutta haastava tekijä. Siinä tulisi korostua asiakaslähtöisyys sekä se, että asetettavat tavoitteet linkittyvät vahvasti ikääntyneen kuntoutujan elämänpiiriin, arkeen ja tämän esiin nostamiin mielenkiinnonkohteisiin. Tämä on tärkeää, sillä onnistunut tavoitteen asettaminen kannattelee asiakasta muutosprosessissa ja motivoi häntä aktiiviseen toimintaan.

Kuntoutusprosessi rakentuu asiakkaan ja kuntoutusalan ammattilaisen väliselle vuorovaikutukselle, joka luo pohjan yhteistyölle ja onnistumisille. Päätösseminaarin puheenvuoroissa nousi esiin se, että tavoitteenasettamiskeskustelussa vuorovaikutusta haastaa usein se, ettei ikääntyneiden kuntoutujien kokemusmaailmaan välttämättä entuudestaan kuulu ammattilaisten viljelemät termit tavoitteista tai kuntoutusprosessin eri vaiheista. Lisäksi haasteena voi olla se, että ikäihmisen omaan elämänpiiriin suhteutettuna tavoitteellisuus ja esimerkiksi fyysinen harjoittelu voivat olla täysin uusia näkökulmia, joiden omaksuminen saattaa vaatia asiakkaalta aikaa ja sulattelua. 

SMART-periaate raamittaa tavoitteen

Tavoitteiden asettamista varten on laadittu erilaisia menetelmiä ja ohjenuoria. Esimerkiksi Bovend’Eerdtin tutkimusryhmä (2009) on osaltaan pyrkinyt selkeyttämään tavoitteen asettamista ja luoneet niin kutsutun SMART-periaatteen (kuva 1). Kyseistä kultaiseksi säännöksi tituleerattua periaatetta kohtaan on noussut kritiikkiä (Alanko ym. 2017), sillä tärkeistä seikoista huolimatta se tarkemmin ajateltuna palvelee nimenomaan asiantuntijoiden tarpeita. Toki, listassa esitetyt asiat voidaan tulkita hyvinkin asiakaslähtöisesti, mutta perusperiaatteidentaso voisi olla asiakaslähtöisempikin.

Miran blogi kuva 1

MEANING-periaate on SMART:ia moniulotteisempi

Alangon ja kumppaneiden (2017) tutkimuksessa tavoitteen asettamisen SMART-periaatteen haastajaksi nostetaan tuoreempi McPhersonin ja kumppaneiden MEANING -periaate (kuva 2), joka korostaa ennen kaikkea asiakaslähtöistä merkityksellisyyttä. MEANING-periaate avaa yksityiskohtaisemmin tavoitteen asettamisen moniulotteisuutta ja sitä, miten tavoitteet nivoutuvat asiakkaan arkeen ja niissä kuuluu vahvasti asiakkaan ääni. Käytännön kuntoutustyössä SMART- ja MEANING-periaatteiden ei välttämättä tarvitse olla kilpailevia näkökulmia, vaan ne voivat täydentää toisiaan.

MEANING-periaatteen kaltaiset uudet mallit ja ohjenuorat ovat usein vanhojen toimintatapojen päivittyneitä versioita. Kuntoutuskentän kannalta ne ovat kuitenkin tärkeitä, sillä ne haastavat asiantuntijoita tarkastelemaan kriittisesti omaa toimintaa ja taustalla vaikuttavia ajatusmalleja.

Miran blogi kuva 2


Ihminen itse on valintojen ja päätösten tekijä 

Tulevaisuudessa kuntoutuksen kentällä asiakas on yhä voimakkaammin valokeilassa niin aktiivisena toimijana kuin myös kuntoutusta koskevien valintojen ja päätösten tekijänä. Uudenalainen asiakkuuden vahvistaminen voi käytännössä lähteä liikkeelle siitä, että asiakas nostetaan tavoitteiden asettamisen keskiöön ja opetellaan puolin ja toisin uudenlaisia toimintatapoja. Muutos on mahdollinen, ja kuten päätösseminaarin puheenvuoroissa kävi ilmi, se voi lähteä liikkeelle yksittäisen ammattilaisen asenteen muutoksesta.

Mira Määttä

GeroMetron harjoittelija

gerontologia ja kansanterveys, Jyväskylän yliopisto


Lähteet:

Alanko, T., Karhula, M., Piirainen, A., Kröger, T. & Nikander R. 2017. Kuntoutujan osallistaminen tavoitteenasettamisprosessiin ja tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. Kelan tutkimuksen loppuraportti. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/175226/Tyopapereita113.pdf?sequence=1

Bovend'Eerdt, T.,  Botell, R. & Wade, D. 2009. Writing SMART rehabilitation goals and achieving goal attainment scaling: a practical guide. Clinical Rehabilitation 23 (4), 352-361. 

Weiler A. 2014 Should Patients set SMART or MEANING(ful) Goals? Wellpepper blogi. Viitattu 7.6.2018. https://www.wellpepper.com/should-you-set-smart-or-meaningful-goals-for-patients.

 

Lisätietoa:

Siegert R. & Levack W. 2014. Rehabilitation Goal Setting: Theory, Practice and Evidence.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje