| KEHITTÄMISTEEMA: Gerontologinen sosiaalityö Vantaalla KEHITTÄMISRYHMÄ: Hakunilan sosiaali- ja terveyskeskus: Karoliina Vesilahti, vs. sosiaalityöntekijä Länsimäen sosiaali- ja terveysasema: Ulla Järvenpää, sosiaalityöntekijä Tikkurilan sosiaali- ja terveyskeskus: Armi Rintala, johtava sosiaalityöntekijä Ilona Ainali, sosiaalityöntekijä Päivi Tupala, sosiaalityöntekijä Korso-Koivukylän sosiaali- ja terveyskeskus: Kirsi Enckell, sosiaalityöntekijä Anneli Ojala, sosiaalityöntekijä Jorma Niemi, sosiaalityöntekijä Martinlaakson sosiaali- ja terveyskeskus: Marie-Louise Lönnberg, sosiaalityöntekijä Ritva Karhu, sosiaalityöntekijä Myyrmäen sosiaali- ja terveyskeskus: Anne Lappalainen, vs. sosiaalityöntekijä Päivi Tiitta, sosiaalityöntekijä Vanhusten erityispalveluyksikkö (Verpa): Virve Flinkkilä, sosiaalityöntekijä Katriinan sairaala: Aune Moilanen, sosiaalityöntekijä Ulla Mäki, sosiaalihoitaja yhteyshenkilö: Armi Rintala tutor: Ulla Tyyskä PÄIVÄKIRJA: 8.2.07 Vantaalla siirryttiin uuteen organisaatioon vuoden alussa. Johtava sosiaalityöntekijä Armi Rintala esitteli vantaan kehittämisryhmän toimintaa ja Vantaan gerontologisen sosiaalityön mallin Gero-hankkeen työseminaarissa 6.2. 9.6.06 GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN NYKYTILANNE VANTAALLA Vantaan työryhmässä päätettiin kehittämistehtävän pohjaksi kuvata kaupungin gerontologisen sosiaalityön nykytilanne. Työn kartoittamiseksi laadittiin lomake, johon kirjattiin kahden erillisen viikon ajalta asiakkaaksi tulemisen tapoja, asiakkaille annettuja palveluja, asiakkuuden taustalla vaikuttavia tekijöitä ja käytössä olevia työmenetelmiä ja -välineitä. Avoimilla kysymyksillä kartoitettiin yhteistyökumppaneita sekä työn seurantaa ja arviointia. Seurantaviikoiksi sovittiin 28.11. - 2.12.2005 sekä 16.1. - 20.1.2006. Työn kuvaamisen lomake lähetettiin täytettäväksi Vantaan viiden palvelualueen kolmelletoista vanhus- ja vammaispalvelun sosiaalityöntekijälle, Katriinan sairaalan kahdelle sosiaalityöntekijälle sekä Vanhusten erityispalveluyksikön sosiaalityöntekijälle, eli kaikkiaan kuudelletoista sosiaalityöntekijälle. Vastaukset on tässä yhteenvedossa käsitelty yhdessä erottelematta eri viikkojen vastauksia toisistaan. Kaikkiaan vastauslomakkeita palautui 25 kappaletta. Yhteydenottoja oli kahden viikon aikana kirjattu kaikkiaan 400 kappaletta, joista suurin osa (182 kappaletta) oli asiakkaalta itseltään. Toiseksi suurin määrä yhteydenottoja tuli omaisilta, naapureilta tai ystäviltä (80 kappaletta). Kolmanneksi eniten merkintöjä (47 kappaletta) kertyi kohtaan muu taho. Muina tahoina vastauksissa oli mainittu mm. terveyskeskuslääkäri, toimintaterapeutti, asiakkaan hoitopaikan henkilökuntaan kuuluva, palvelutalo, Oulunkylän kuntoutuslaitos, Vanhusten erityispalveluyksikkö ja asiakkaan henkilökohtainen avustaja. Luokiteltaessa asiakkaita annettujen palvelujen mukaan, korostui suunnitelman toteuttamiseen liittyen asiakkaalle annettavan palvelun hyödyntämisen valmisteleminen (206 merkintää). Tähän kohtaan sisältyivät palvelun tiedusteleminen, palvelusta tiedottaminen, palvelun hakeminen, lausunnon antaminen ja hakemuksen käsitteleminen. Toiseksi suurimmaksi palveluksi muodostui tilannearvion tekeminen (171 merkintää), johon kirjattiin asiakkaan tilanteeseen liittyvien asioiden jäsentäminen ja arvio sosiaalityön tarpeesta. Suunnitelman toteuttamiseen liittyivät myös seuraavat eniten mainintoja saaneet kohdat eli keskustelu 149 merkintää, yhteistyön tekeminen eri menetelmin 147 merkintää ja päätöksen tekeminen tai palvelun järjestäminen 141 merkintää. Toteutumisen arviointi ja seuranta oli selvästi vähäisempää, merkintöjä tuli yhteensä 71 kappaletta kohtiin suunnitelman toteutumisen väliarviointi, tilanteen seuraaminen ja palvelun arvioiminen. Asiakkuuden taustalla vaikuttavia tekijöistä palvelukapeikot eli sopivien palveluiden / sijoituspaikan puute tai toimintakyvyn ongelma sai 110 merkintää. Toiseksi eniten oli toimeentulo-ongelmia (102 kpl) ja kolmanneksi yleisimpiä psykososiaaliset ongelmat 72 merkintää. Kohdassa muuta (54 kpl) oli mainittu mm. vammaispalvelut, terveydentila, asiakasmaksut, asiakkaan edun valvominen, fyysinen sairaus ja liikkumisvaikeudet, osaamattomuus asioiden hoidossa, kuljetuspalvelut ja etuuden hakeminen, vakuutusasiat sekä kuolema. Työmenetelmistä käytetyin oli puhelinhaastattelu (141 merkintää), toiseksi eniten työvälineenä käytettiin päätöksiä (108 kappaletta). Muita lomakkeita kohtaan merkintöjä tuli 54. Sanallisesti työvälineistä oli mainittu toimeentulotukihakemus, hoitotukihakemus, vammaispalveluhakemus, muisti- ja toimintakykymittarit. Kohdassa muut merkintöjä oli yhteensä 55. Tähän kohtaan oli kirjattu mm. sähköposti, asiakkaita koskevat lausunnot sekä asiakkaan tapaaminen toimistolla. Jatkotyöskentely Kehittämisryhmä kävi sosiaalityön kuvaamislomakkeen avulla läpi sitä, mitä kehitettävää omassa työssä olisi. Pohdittiin visiota, eli mihin suuntaan halutaan mennä. Keskusteltiin mm. yhteistyötahoista, kuten vapaaehtoistoiminnoista ja 3. sektorin mukaanottamisesta sosiaalityöhön. Ajatuksia: •Menettelytavoissa on huomioitava ennalta ehkäisevä työ ja sosiaalityön näkyväksi tekeminen mm. jalkautumalla asiakkaiden luokse esim. palvelukeskuksiin. •Tärkeää on suunnitelman tekeminen: suunnitelma annettavista palveluista, työ tavoitteellisemmaksi ja tarkempi tavoitteiden asettelu. •Koulutusta ja ohjausta toivottiin läheisneuvonpitoon. Tukea ja tietoa omaan työhön ja mm- vaikeiden ristiriitatilanteiden hallintaan. Kehittämisryhmä jakautui kolmeen pienempään työryhmään, joiden teemat ovat ehkäisevä työ, työmenetelmät ja tilannearvio. UT/SK 9.6.06 2.12.05 Vantaan työryhmä aloitti työskentelynsä lokakuussa. Työryhmä päätti aloittaa hankkeen kuvaamalla Vantaan gerontologisen sosiaalityön nykykäytännön. Kuvaamisen tueksi hahmoteltiin runko, jonka pohjalta kuvaus tehdään. (Katso myös liite kuvauksen kohtaan 2.) Näin saadaan mahdollisimman yhdenmukainen kuvaus Vantaan nykytilasta. Kuvaukseen budjetoitiin aikaa koko syksy ja keväällä jatketaan kehittämistyötä. SK 27.12.05
|