| KEHITTÄMISTEEMA: Luodaaan riittävän hyvä toimintamalli ruotsinkieliselle gerontologiselle sosiaalityölle. KEHITTÄMISRYHMÄ: Elisabeth Wickström, stt Camilla Hannuksela, stt Mikaela Lappalainen, stt Anne Póntan, jstt Tutor: Ylva Krokfors PÄIVÄKIRJA: 15.5.07 Sosven kehittämisryhmässä on pohdittu omaishoidon tuen ohjaajan ja sosiaalityöntekijän tekemän parityön mallia. Ryhmässä on havainnoitu vuoden 2007 aikana tehtyjä kotikäyntejä ja mietitty sitä, missä näistä on ollut erityisen perusteltua mennä yhdessä kotikäynneille. Ryhmä on hahmotellut työvälineeksi muistilistaa näistä tilanteista. Lisäksi on jatkettu ruotsinkielisen gerontologisen sosiaalityön mallin työstämistä. Sosvessa on suunniteltu, että ryhmä tekee kehittämistoiminnastaan oman raportin. Yksi sosiaalityöntekijöistä keskittyy kuukauden ajan raportin kirjoittamiseen. Omaishoidon tuen ohjaajan ja sosiaalityöntekijän parityömallia esitellään gero-hankkeeseen osallistuneille työntekijöille 10.9.07. SK150507 19.6.06 Sosvessa on pohdittu ruotsinkielisen vanhussosiaalityön suhdetta suomenkielisen palvelun sijoitustoimintaan (SAP/SAS). Sosiaalityöntekijät ovat ideoineet hyvän ruotsinkielisen gerontologisen sosiaalityön toimintamallia sekä pohtineet nykyisen toimintamallin ongelmia. Syksyllä ryhmä suunnittelee jatkavansa ruotsinkielisen mallin työstämistä ja sen pohtimista, kuinka muiden kehittämisryhmien työtä voisi hyödyntää. Konkreettisina tehtävinä ovat uusien omaishoidon tuen asiakkaiden tavoittaminen ja ennalta ehkäisevä sosiaalityö heidän kanssaan, ennalta ehkäisevien kotikäyntien pilotin toteuttaminen sosven osalta sekä sen pohtiminen, mille väestöryhmälle ja kuinka sosven toimintaa kannattaisi tulevaisuutta ajatellen ”markkinoida”. Syksyn ensimmäiseksi tapaamiseksi sovittiin 23.8. klo 14. Hyvän ruotsinkielisen gerontologisen sosiaalityön toimintamalli Helsingissä: • asiakkaan
kohtaaminen varhaisessa vaiheessa. Asiakkaan kokonaistilanteen
selvittäminen, mahdollisten asunnon muutostöiden
suorittaminen ja etuuksien selvittäminen ja hakeminen ajoissa
o kun asiakas
on tullut uutena kotihoidon piiriin
• asiakkaan kohtaaminen riittävän
varhaisessa vaiheessa voi estää asiakkaan
elämäntilanteen kriisiytimiseno kun asiakas tulee omaishoidontuen asiakkaaksi • joka alueella ruotsinkielinen kotihoito vaihtoehtona • toimiva yhteistyö asiakkaan ja tämän verkoston kanssa, ja tätä kautta asiakkaan selviytymisen seuranta • systemaattiset ennaltaehkäisevät kotikäynnit (75 v? 80 v?) • tietojen saamisen kannalta sosiaalityöntekijöillä on pegasos – käyttöoikeudet • asiakkaalla useita vaihtoehtoja hoito- ja asumismuodon suhteen Hyvän ruotsinkielisen toimintamallin osatekijöitä: sap - arvio • sap –
ryhmä yhdessä tai erikseen
• kotikäynnillä • ruotsinkieliset sap - tiimit ja ruotsinkieliset sap -kokoukset hoitotaso – arvio •
ruotsinkielinen sas - pari
• mahdollisuus päästä palvelutalojonoon, koska ruotsinkielisiä hoitopaikkoja löytyy suhteessa enemmän palveluasumisesta kuin vanhainkodeista sijoitus • keskitetty,
joko sas - sijoittajalla tai jono sosvessa
• myös kotona asuville vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja • asiakkaan toiveita kuullaan • ihminen on kokonaisuus. Sosiaaliset ja psyykkiset olosuhteet on huomioitava. Siihen kuuluu mm asiakkaan voimavarat, muistamattomuus, turvattomuus, yksinäisyys, ahdistuneisuus, masentuneisuus hoitopaikka • kaikki saavat
hoivaa ja palvelua äidinkielellään ja ajoissa!
• laatukriteerit, ja niiden seuranta • riittävä ruotsinkielentaitoinen henkilökunta hoitopaikoissa Haasteina/ ongelmina nykyisessä toimintamallissa on koettu: Ruotsinkielisyys haasteena • missä
vaiheessa huomataan että asiakas on ruotsinkielinen, huomataanko
ollenkaan vai vasta kun kilpaillaan paikoista sijoitusvaiheessa?
• terveys- ja sosiaalitoimen erilliset tietokoneohjelmat • kattavaa ruotsinkielistä kunnallista palveluverkosta ei ole, tästä johtuen asiakkaat eivät aina saa palvelua äidinkielellään • monet asiakkaat ovat eri syistä yksityisen avun varassa tai ovat omaisten hoidossa • jos asiakas on muistamaton ei ole yksityisiä ruotsinkielisiä hoitopaikkavaihtoehtoja • ruotsinkielisiä akuuttisairaalaosastoja ei ole • tietoa ruotsinkielisistä sosiaalitoimen palveluista ei välttämättä ole • kotihoidon henkilökunnan vaihtuvuus on suuri josta johtuen tietoisuus ruotsinkielisille tarkoitetuista palveluista ei säily, esim. tieto että on olemassa ruotsinkielinen sosiaalitoimisto • hoitoa ruotsinkielellä pitkäaikaissairaalassa ei ole riittävästi Sap – arvion tekeminen • kotihoidossa
ei ole tarpeeksi tietoa uudesta sap - sas
käytännöstä. Koulutustarpeita.
• henkilökunnan vaihtuvuuden vuoksi tieto häviää • kotihoidon henkilöstölle (omahoitaja/tiimivastaava) kirjallisen sap - lausunnon antaminen on uutta ja vaivalloista. • kotihoidon tiimien vetäjät ovat useimmiten terveydenhoitajia jotka ovat aiemmin saaneet toimeksiantonsa lääkärin lähetteen perusteella eivätkä ole tottuneita huomaamaan sosiaalityön tarvetta eivätkä ole tietoisia sosiaalitoimen palveluista • ensiarvoisen tärkeää olisi, että sosiaalityöntekijälle tulisi riittävän aikaisessa vaiheessa tieto asiakkaasta • sairaaloissa hoidetaan vain akuuttivaiva - asiakkaan kokonaistilannetta ei yleensä hahmoteta • eri atk-järjestelmien vuoksi sosiaalityöntekijällä ei ole riittävästi taustatietoa asiakkaista • sosvessa on 4 vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijää koko kaupunkia varten ja suuret maantieteelliset alueet ja pitkät etäisyydet vievät työaikaa. Kaupungin, yksityisten sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten palveluiden hahmottaminen ei käy hetkessä • monesti asiakas arvioidaan vasta vanhainkotikuntoisena. Monella alueella ei arvioida palveluasumisen tarvetta koska yhteistyökumppaneilla ei ole tietoa ruotsinkielisistä palveluasumismuodoista, eikä Sosveen osata ottaa yhteyttä aikaisemmassa vaiheessa. • ruotsinkielisiä sap - tiimejä ei ole ja 3,6 sosiaalityöntekijän osallistuminen kaikkien alueiden sap – tiimeihin on mahdottomuus. Ruotsinkielisten kotihoitoasiakkaiden tilanteiden seuranta on hankalaa ja eri vaihtoehtojen kehittäminen mahdotonta jos heistä tulee tietoa vasta kriisivaiheessa. • tällä hetkellä paikan saavat ensisijaisesti sairaalasta jonottavat jotka ovat sijoitusvaiheessa usein liian huonokuntoisia palveluasumiseen • niissäkin tapauksissa, joissa asiakas voi olla vaaraksi itselleen tai muille, kaikki lääkärit eivät halua tehdä asiakkaan tahdonvastaisia lausuntoja ja näin ollen sas - prosessi ei käynnisty. Tilanteen annetaan kärjistyä ja jouduttaa asiakkaan joutumista sairaalaan. • monet asiakkaat eivät halua tai jaksa tulla tutkituiksi vaikka sap – käytäntö edellyttää terveydentilan selvitystä ja diagnoosin tekemistä. Kenen vastuulla on asiakkaan vieminen tutkimuksiin? • onko kaupungin tavoitteena, että kotona asuvat eivät enää voi jonottaa palvelutaloon tai vanhainkotiin? Hoitotasoarvio • kaupungissa
on neljä sas – paria, sosvella ei ole omaa sas - paria
• tietämättömyyttä palveluasumismuodosta • tiedottaminen omaisille ja asiakkaille prosessin kulusta ja vaiheista epäselvää Sijoitus •
sosiaalityöntekijöille tulee kuukausittain tieto ketkä
jonossa, mutta ei ajankohtaista tietoa kenelle on tarjottu paikka ja
mistä
• tiedottaminen asiakkaille ja omaisille palvelutalon tai vanhainkodin hoitorajoituksista jo sijoitusvaiheessa puutteellista Yleinen kritiikki: • sijoituksen
valmistelutyö on hajotettu liian monelle henkilölle.
Kokonaisnäkemys puuttuu
• papereita lähetetään edes takaisin. Prosessista tulee byrokraattinen ja hidas. • keneltä asiakas/omainen saa oikeaa tietoa ja koska? Asiakkailla/omaisilla usein käsitys ettei kukaan tiedä mitään eikä kukaan välitä. • kuka valvoo asiakkaan etua? • kotihoidossa olevalla asiakkaalla ei ole valinnanmahdollisuuksia asumismuodon suhteen. SK19.6.06 17.3. Sosven sosiaalityöntekijät esittelivät sosiaalityöntekijöiden yhteisessä kokouksessa oman kehittämisryhmänsä toimintaa. Hankkeen alussa heidän tavoitteenaan oli luoda ruotsinkielisen gerontologisen sosiaalityön toimintamalli, joka toimii koko Helsingin alueella. Mitä olemme tehneet syksyllä 2005? 1. Sosiaalityöntekijöiden aluejako 2. Olemme tehneet itsemme tutuksi alueilla – mm. Sap-tiimeissä 3. Sosiaalityöntekijät ovat tehneet rakennekuvaukset omista alueistaan 4. Tutustumiskäyntejä 5. Olemme järjestäneet infotilaisuuksia Pohdiskelua: Ensin todettiin, että ei ole mahdollista saada aikaan yhteneväistä mallia koko Helsingin alueelle. Koko kaupungin alueella on 117 SAP-tiimiä. Ruotsinkielisten sosiaalityöntekijöiden on mahdotonta olla joka SAP-tiimissä mukana. Kevään aikana: 1) Mietitään sitä, mikä olisi mahdollisimman tehokas tapa hyödyntää ruotsinkielistä sosiaalityöntekijöiden resursseja? 2) Pohditaan sitä, mikä on keskeistä sosiaalityössä. -Mihin pystyy itse vaikuttamaan. -Mikä on Sosven sosiaalityöntekijän rooli. -Mihin pitäisi panostaa. -Miten löytää ruotsinkielinen asiakas – ennaltaehkäisevä työote 3) Tehdään asiakasprosessi kuvaus SAP-toiminnan ihannemallista sekä siitä, miten se toimii ruotsinkielisten asiakkaitten kohdalla. Kehittämistyön uusi tavoite: Luodaaan riittävän hyvä toimintamalli ruotsinkieliselle gerontologiselle sosiaalityölle. Projektplaneringsmöte 10.10.2005 Närvarande; Susanna Kaisla, Ylva Krokfors, Elisabeth Wickström, Marie Westerholm, Camilla Hannuksela, Anne Pontán och Cathrine Addison-Saki(sekr.) TUTOR -Sosve har fått en tutor, Ylva Krokfors, universitetslektor i socialt arbete vid Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet -diskussion angående arbetsfördelningen mellan tutor och projekplanerare. Tutorn fungerar som stöd för gruppen i diskussionen. Projektplaneraren hjälper mera med praktiska saker t.e.x. kollar upp så att vi kommer vidare i projektet /håller tidtabellen. PLANERINGSDAG -Vi har haft en ½ planeringsdag 26.9 2005, då målsättningarna för Sosves projekt har fastslagits; FÅ DET SVENSKSPRÅKIGA GERONTOLIGISKA SOCIALARBETET ATT FUNGERA I HELSINGFORS(se bilaga) Höstens målsättning; -varje socialarbetare ska lära känna sitt nya distrikt -bli kända inom verket Viktigt att komma ihåg; -skriva ner allt som framkommer, då man bekantar sig med det egna området, detta för att kunna planera hur arbetet skulle kunna göras på bästa möjliga sätt i fortsättningen(t.e.x. borde vi vara utplacerade på området nån dag i veckan?) -anteckningar ger oss bättre möjlighet att följa med hur arbetet framskrider Fortsättningen; -alla gör en egen plan och egna anteckninar på vad man konkret har gjort, dessutom gör gruppen gemensamma anteckningar -vi kollar upp situationen i december, då det finns konkreta fakta är det lätt att utveckla vidare -viktigt att det på byrån kollas upp att det som överenskommits verkligen blir gjort, ansvaret på uppföljningen är hos Anne TIDTABELL FÖR HÖSTEN -vi träffar vår tutor, Ylva 31.10 och 28.11 -vi har gemensam träff med Susanna och Ylva 19.12 -egna möten, då det kontrolleras vad som är på gång t.e.x. på fredagsmötena 5.9.2005 klo 12.30 – Läsnä Susanna Kaisla, Anne Pontan, Cathrine Addison – Saki, Camilla Hannuksela, Elisabeth Wickström, Marie Westerholm (kirj.) Kirjaaminen Susanna toivoo meidän kirjaavan kaikki käytännön askeleet mitä tehdään. Kirjaamisen toimiessa työn epämääräisyys väistyy kun voimme nähdä miten edistystä tapahtuu. Asioihin voi palata ja tarkistaa mitä on sovittu ja mikä on seuraava tavoite. Hankkeen aikana tietoa kootaan tutkimuskäyttöön ja muille kehittämisryhmille jaettavaksi. Muistiot tulevat yhteiseen hyötyyn esimerkiksi tulevien kotisivujen kautta jonne tietoa kerätään. Jos haluamme pitää jotain asioita omana tietona sitä olisi hyvä kirjata vain pulinavihkoon tai huomauttaa erikseen Susannalle, että jokin kohta muistiossa ei vielä ole tarkoitettu yhteiseen jakeluun. Tutor Kehittämisryhmille on tutorit haussa. Ollut epäselvää haluammeko oman tutorin. Jos tutoria löydetään viraston ulkopuolelta, hänelle voidaan maksaa palkkio. Tutorin myötä keskusteluun voisi tulla uusia näkemyksiä tai tietynlaista asiantuntemusta mitä meiltä puuttuu. Suurin hyöty tutorista olisi jos tämä olisi mukana alusta alkaen. Tutorin voisi ehkä löytää jostakin ruotsinkielisestä organisaatiosta jossa olisi näkemystä koko Helsingin ruotsinkielisten kanssa toimimisesta. Anne miettii tutor – asiaa. Mitä on tehty Tuloskortin tekeminen on aloitettu jo keväällä. Vavan tuloskortti on tulossa vielä tänä vuonna Aluejako on tehty Tieto aluejaosta on laitettu sosnetiin Uusien yhteistietojen lähettäminen vielä kesken – tässä Susanna korosti kirjaamisen tärkeyttä • oman toimiston sisällä • puhelinvaihteet • vanhustenhuollon sosiaalityöntekijät alueilla sekä lähityöntekijät • kotihoitotiimit – sekä suomen- että ruotsinkieliset • lääkärit: kotihoidon, palvelutalojen sekä terveyskeskusten • sairaaloiden sosiaalityöntekijät: kaupungin omat sekä HUS • ruotsinkieliset organisaatiot: palvelutalot, seurakunnat, järjestöt Esitteen tekeminen on edistynyt Mikä seuraavaksi Suunnittelupäivä on alustavasti sovittu 27.9.2005. Vetäjä auki. Jokainen työntekijä kirjaa tavoitteet omalla alueella siihen mennessä. Suunnittelupäivällä mietitään ”kattotavoite” joka on niin laaja, että kaikkien työntekijöiden omat tavoitteet mahtuvat siihen sisälle. Kattotavoite – esimerkkejä: • Saada toimimaan ruotsinkielinen vanhussosiaalityö Helsingissä • Jokainen sosiaalityöntekijä on oman alueensa asiantuntija • Asiakasnäkökulma aina läsnä Suunnittelupäivän aikana mietitään koko ryhmän tavoitteet sekä työntekijöiden tavoitteet. Tavoitteet konkretisoidaan sekä pilkotaan niin pieniin askeliin, että niiden saavuttaminen voi olla realistista tietyllä aikavälillä. Esimerkkinä pilkottiin Lissen tavoite - Oman alueen asiantuntijuus. Mitä voisi tehdä, jotta saavuttaisi asiantuntijuuden? • käynnit alueella – tutustumispäivä pohjoiseen helsinkiin • käynnit aluetoimiston tiimeissä • käynnit päiväpaikoissa • käynnit lah-paikoissa Abstraktilla tasolla on mietittävä milloin voi sanoa, että päämäärä on saavutettu? Jotta tavoitteita pystyy seuraamaan, kirjaaminen on olennaista. Tavoitteiden pilkkominen ja kirjaaminen mahdollistaa niiden toteutumisen seuraaminen. Suunnittelupäivällä mietitään myös toimintasuunnitelma syksylle. Konkreettisia asioita mitä toteutetaan vielä tänä syksynä. Rakennekuvaus. Jonkinlainen rakennekuvaus on oltava, sen tasosta voi keskustella. Työntekijän tulisi tehdä yhteenveto omasta alueesta, jotta mahdollinen sijainen nopeasti ymmärtäisi miten alueella tulisi toimia. Tuloskortti. Suunnittelupäivänä myös tuloskortin tekeminen voisi olla mukana. Näin voi välttyä kaksinkertaisesta työstä. Sovittiin tapaamisajat syksylle: 3.10, 31.10, 28.11, 19.12, klo 12.30 – 14.00 30.05.2005 Susanna Kaislan käynnistä SOSVEssa. Muut läsnäolijat: Anne Ponta´n, Elisabeth Wickström, Cathrine Addison-Saki ja Camilla Hannuksela Mitä tehdä: -vahvistaa jo olemassa olevia prosesseja esim. yhteistyö ruotsinkielisen kotihoidon kanssa, tapaamiset kotihoidon ryhmissä, tapaaminen kotihoidonpäällikön Storgårdsin kanssa sekä kotipalveluohjaajien Wiljasen ja Starckin kanssa. -minkälainen hyvä ruotsinkielinen hoitoprosessi on ja minkälainen on ruotsinkielinen sosiaalityön prosessi ? -rakenteiden luominen . Mikäli sap-ryhmissä ei käydä mitä tilalle: mitkä työmenetelmät ; yksilö- vaik yhteisötyömenetelmät. Ehkä voisi aloittaa toisilla menetelmillä ? Esim. tanskan malli , paitisi että pitäisi panostaa ensikäyntiin ja omaiset pitäisi olla mukana. Samanaikaisesti muukin perustyö olisi tehtävä. Elokuussa neljäs sosiaalityöntekijä on tulossa, silloin olisi tavoitteet omalla alueella oltava selvillä. Vaikka jokaisella sosiaalityöntekijällä olisi eri tavoitteet olisi hyvä että kaikki listaisivat yhteiset asiat: 1) mitkä maantieteelliset alueet ja miten ne jaetaan 2) millä tavalla tehdä itsensä tutuksi, mitkä ovat avainryhmät esim. ”kopot”, ”sap-ryhmät” ja muut sosiaalityöntekijät alueella 3) rakennekuvaus omalla alueella pitäisi tehdä ja pitäisi ylläpitää suhteita ja pureutua sisäisiin rakenteisiin. Ongelmana voi myös olla että kentällä pitäisi olla tuntuma että se myös ”saa” jotakin sosiaalityöntekijältä. Tähän asti ruotsinkielisellä sosiaalipalvelulla itsellä on ollut paikkapooli, muttei ole enää 1.5.05 akaen. Kirjaa: -työnjako, asiakasryhmät, ydinryhmät, rakennekuvaus, yhteisverkosto paperille seuraavaksi kerraksi 2.9.05 klo 14, jolloin Susanna Kaisla tulee uudestaan. Muistiota piti: Camilla Hannuksela |