KEHITTÄMISTEEMA:

Tilannearvioinnin soveltaminen gerontologiseen sosiaalityöhön.

KEHITTÄMISRYHMÄ:

Sirpa Järnström, ap,
Leena Sewón, Kustaankartanon stt,
Hanna Juvonen, lt,
Laura Pekkala, lt,
Merja Markkanen, stt,
Liisa Ylirotu, stt,
Eero Peltola, stt
Elisa Virkola, stt
Kaarina Helenius, lt,
Hanna Liikanen, stt, Kuntokartano

Tutor: Marja-Riitta Kilponen

PÄIVÄKIRJA:


20.06.06

Pohjoisen kehittämisryhmä on ollut kevään odottelevalla kannalla. Tilannearvioinnit ovat käynnistyneet yli 80-vuotiaille ja on odoteltu, mikä tehtävä tulee ajankohtaiseksi.

Havaintoja keväällä pohjoisessa tehdyistä palvelutarpeen arvioinneista:

-    Tehdyissä arvioinneissa oli mukavasti käytetty arkikieltä eikä sosiaalitoimen slangia. Arvioinnithan lähetetään asiakkaille tiedoksi. Suunnitelmat tulee tehdä yhdessä perheen kanssa, jotta ne ovat mahdollisimman realistisia.
-    Arvioinnissa on hyvä näkyä, mitä kotikäynnillä on sovittu. Asiakkaat eivät aina ymmärrä, mitä työntekijä on tarkoittanut.
-    Muistilistan käyttö koettiin hyväksi. Siitä on apua asiakastyössä. Keskustelu voi rönsyillä paljon kotikäynnin aikana ja muistilistan avulla on helpompi varmistaa, että tärkeät asiat tulevat selvitettyä. Muistilistaa on mielekästä käyttää, koska se on ryhmän oman työn tulos. Koettiin, että muistilistaan olisi hyvä laittaa väliotsikot, jotka ovat riittävät apuvälineet tottuneille työntekijöille.
-    Yhteisten apuvälineiden hyöty on myös siinä, että vastuualueella tehdään jollain tavalla samoin periaattein työtä.

Sähköinen arviointipohja

Aikuisten vastuualueella on perustettu työryhmä alku- ja tilannearviointien pohjan suunnittelemiseksi ATJ:lle (asiakastietojärjestelmään). Pohjassa on valmiita väliotsikoita, mutta niitä voidaan vaihtaa asiakasryhmän mukaan. ATJ:ltä voidaan hakea tilannearvioinnit aikasarjoina ja seurata esim. terveydentilaa ja asumista.

Malli on tarkoitus ottaa käyttöön jo marraskuussa. Koekäyttöä on suunniteltu syys- ja lokakuulle. Pohjoisen ryhmästä otetaan yhteyttä suunnittelevaan työryhmään ja sovitaan pilotoinnista.

Toivottavaa on, että arviointipohjan avulla tiedot siirtyvät tilastojärjestelmään, jotta manuaalinen tilastointi vähenee.


Ajatuksia muiden kehittämisryhmien työstä:

Kehittämisryhmässä keskusteltiin läntisen ryhmän kehittämän pieni ja suuri –huolimallin käyttöönotosta. Suhtauduttiin myönteisesti asiaan. On helpompi ottaa käyttöön kentän työntekijöiden tekemä työväline kuin johdon tai hallinnon tekemä työväline. Työntekijöiden tekemä väline nousee kentän tarpeista. Gero-hanke koettiin tavallaan yhteiseksi oivaltamisprosessiksi, koska kun työryhmät työskentelevät pidempään, huomataan että kaikkien teemat yhtyvät tai linkittyvät toisiinsa. Yhteinen asiakasryhmä tuottaa samoja tarpeita.


Syksyn toimintasuunnitelma ja kokousajat

ATJ:lle tuleva arviointipohja tuntuu erittäin hyvältä asialta. Sen pilotointi tulee olemaan mielenkiintoista. ”Me tulemme taas” – suvantovaiheen jälkeen.

ATJ-arviointipohjan pilotointi alkanee syyskuun alusta. Ennen pilotointia valmistellaan pohjalle tehtäviä lisäyksiä ja muutoksia.

Syksyn kokousajat:
- pe 15.9 klo 8.30 Asso, Toinen linja 4 H, neuvotteluhuone
- to 19.10 klo 14 Maunula
- to 23.11 klo 14(pilotoinnin arviointi ja jatkosuunnitelma)
- to 30.11 Gero-hankkeen seminaaripäivä
- ke 20.12 klo 14 Maunula, Gero-glögit (päivämäärä saattaa vielä muuttua)



16.3.06

Pohjoisen ja Asson kehittämisryhmät kokoontuivat yhdessä tutorinsa Marja-Riitta Kilposen ja projektisuunnittelija Susanna Kaislan kanssa keskustelemaan työryhmien nykytilanteesta ja siitä, kuinka jatketaan.

Hyvillä mielin voitiin todeta, että Pohjoisen ja Asson tekemä muistilista palvelutarpeen arvioinnin sisältökysymyksistä on lähetetty nyt tiedoksi sekä sosiaalivirastoon että terveyskeskukseen. Muistilistaa on tarkoitus käyttää sosiaalipalvelujen tarpeen arviointien tukena. Tärkeä välietappi on siis saavutettu ja nyt on hyvä miettiä rauhassa, miten jatketaan.

Sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnissa ei ole suunniteltu tehdä lomaketta. Mitkä ovat muistilistassa tärkeimpiä asioita, joita tulee seurata asiakkaiden kohdalla? Keskusteltiin siitä, eikö ole jo olemassa tutkimustietoa siitä, mitkä tekijät ovat merkittäviä.

Muistilistan käytön seuranta ja seurannan dokumentointi:

- Miten dokumentoidaan asiakastietojen lisäksi omia havaintoja, esim. käytetty aika, kotikäynnin aikana tehdyt havainnot?
- Keskusteltiin yhteisten kriteerien merkityksestä johtopäätöksiä tehtäessä. Pitäisi käydä yhdessä läpi johtopäätösten tekemisen polkua omien asiakastapausten kautta.
- Päätettiin, että työntekijät alkavat kerätä kokemuksia kaikista tehdyistä tilannearvioinneista.  Näitä asioita ovat esim. muistilistan käyttökelpoisuus (turhaa, puutteita), missä tilanteissa muistilistaa käytetään, keiden kohdalla se toimii, kysymykset jotka tulisi ottaa puheeksi, kun arviointi toistetaan saman asiakkaan kohdalla
- Sovittiin, että työntekijät tulostavat kotikäynnillä tehdyt muistiinpanot, merkitsevät mitä kysymyksiä he kävivät läpi muistilistasta ja merkitsevät mitä kysymyksiä tulisi käydä läpi, jos asiakkaan luo tehdään uusi arviointikäynti.

Seuraavat tapaamiset
pe 7.4 klo 8.30, Asso II-linja 4 H
-    Käydään läpi Pokelaisten asiakastapauksista kerättyjä tietoja. Asso tekee esityksen suunnitelman käsitemäärittelyistä. Marja-Riitta tekee yhteenvedon löytämistään sosiaalista hyvinvointia mittaavien mittareiden käytöstä ja arvioinnista.
ma 24.4 klo 8.30 Maunula
-    Sovitaan loppukevään tapaamisajat.
to 27.4 klo 9-16 Gero-hankkeen seminaari Palmeniassa



15.12.05

Pohjoisen ja asson kehittämisryhmät kokoontuivat yhteiseen tapaamiseen yhdessä tutorinsa Marja-Riitta Kilposen kanssa. Mukana olivat myös arviointi-hankkeesta Ulla-Stina Högnabba ja Gero-hankkeesta Assi Liikanen ja Susanna Kaisla.

Tapaamisen aluksi juotiin Arja Ketolan läksiäiskahveja. Arja on siirtymässä Kuntokartanosta Riistavuoren vanhustenkeskuksen sosiaalityöntekijäksi.

Pohjoinen ryhmä jakautui syksyn ajaksi kahdeksi pienryhmäksi, jotka työskentelivät tutorinsa ohjauksessa.

Syksyn aikana pohjoisessa on kuvattu asson tapaan asiakkaan polku. Tapauskohtainen arviointi vanhuspalvelujen lähi- ja sosiaalityössä – polkuun on paikannettu asiakasprosessin erilaiset arviointikohdat. Ryhmässä on myös määritelty mitä tietoja kerätään yhteydenottovaiheen alkuarvioinnissa ja kotikäynnillä tehtävässä laajassa alkuarvioinnissa

SK 29.12.05


19.10.05

Pohjoinen ja Asso työskentelevät projektin alussa yhdessä, koska heillä on yhteinen kehittämisteema, vaikkakin omien asiakkaidensa näkökulmasta tarkasteltuna. Kehittämisryhmät tapasivat tutorinsa Marja-Riitta Kilposen ja projektisuunnittelija Susanna Kaislan 26.9. Suursuonlaidassa. Mukana oli myös arvioinnin asiantuntijana Ulla-Stina Högnabba.

Pohjoinen on pitänyt syksyn aluksi arvokeskustelun ja he pitivät sitä hyvin tärkeänä asiana. Selvisi, että vaikka työntekijät tulevat eri ryhmistä ja alueilta, niin näkemykset vanhussosiaalityön tavoitteista ja haasteista ovat yhtenevät.

Vanhussosiaali- ja lähityön tulee taata oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen palvelu kaikille asiakkaille, myös hiljaisille. Asiakkaan itsemääräämisoikeus keskustelutti. Sitä tulee kunnioittaa, mutta tulee olla tarkkana, ettei itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen jätä asiakasta heitteille. Arviointia tehtäessä keskeisenä arvona korostuu asiakaslähtöisyys mutta myös voimavarakeskeisyys.

Palaverissa 26.9. pohdittiin arviointia: Mihin asiakkaista tehtävää elämäntilanteen arviointia käytetään? Tehdäänkö vain kerran käytettävä alkutilanteen arvio vai halutaanko asiakkaan elämäntilanteen muutoksia arvioida jatkuvasti, jolloin alkutilanteen arvioinnista tehdään tilannearviointi, jota käytetään tarvittaessa. Arviointia tarvitaan ainakin elämäntilanteen laaja-alaista selvitystä varten, dokumentointiin ja työsuunnitelman luomiseen ja toteutumisen seurantaan ja tavoitteiden toteutumisen arviointiin.

Työryhmien on syytä selvittää, minkälaisia alku- ja tilannearviointien välineitä on jo käytössä. Sen jälkeen tulee miettiä, mitä muuta tietoa tarvitaan ja kehittää välineitä, joita aletaan testata käytännössä. Nykytilan selvitys tulee tehdä arviointia varten. Sen avulla voidaan esim. verrata palveluketjujen sisältöä ja toimivuutta. Nykytilan kuvaus tulee tehdä siten, että lähtökohtana on nykytila oman hankkeen tavoitteisiin.

Sovittiin, että Pohjoisen ryhmä tutustuu Asson tekemään asiakkaan polkuun.

Työskentelyä päätettiin jatkaa pienryhmissä. Pohjoisen alueelle muodostettiin kaksi pienryhmää, jotka työstävät sovittuja tavoitteita tälle syksylle:
-    nykytilan asiakaspolkujen kuvaus arvioinnin näkökulmasta
-    kirjataan jatkuvasti muistiin, mikä asiakaspoluissa toimii ja mikä ei toimi
-    valitaan arviointikäsitteet, jotka otetaan käyttöön ja haetaan tai luodaan niihin määritelmät

Seuraavat yhteiset tapaamiset Pohjoisen ja Asson kehittämisryhmillä ovat ke 16.11 klo 8.30 ja to 15.12 klo 8.30.

191005/SK