KEHITTÄMISTEEMA:

Lähityöntekijä asiakkaan verkostojen rakentajana - kuinka perustehtävää toteutetaan?

KEHITTÄMISRYHMÄ:

Anja Grönholm, länsi
Lahja Lahtinen, länsi
Hanna Juvonen, pohjoinen
Laura Pekkala, pohjoinen
Heidi Ahtiainen, itä
Teija Pusaa, itä
Outi Moilanen, etelä
Tiina Hagman, etelä

yhteyshenkilö: Laura Pekkala
tutor: Pirkko Excell


PÄIVÄKIRJA:

15.12.06

Lähityöntekijät valitsivat syksyn teemaksi pohtia ryhmien vetämistä osana sosiaaliohjaajan työtä. Tutor Pirkko Excell järjesti ryhmälle tutortapaamisiin vierailevia alustajia, jotka kertoivat käytännön kokemuksia liittyen erilaisten ryhmien vetämiseen. Teeman käsittelyä jatketaan keväällä -07. Lähityöntekijät kokoavat prosessin kuluessa itselleen työkalupakin ryhmien vetämistä varten.


6.6.06

Lähityöntekijät päättivät vuoden alussa, ettei gero-hankkeen tiimoilta järjestettävissä kokouksissa käsitellä asiakastapauksia. Kokousten puheenjohtajuus kiertää eri alueilla ja kokouksille laaditaan etukäteen esityslista. Puheenjohtaja ja sihteeri tulevat alueelta, jossa kokous pidetään.

Pohjoisen sosiaali- ja lähityön yksikön työntekijä, Kaarina Helenius tekee päättötyönsä lähityöstä. Sovittiiin, että hän osallistuu kevään 2006 aikana lähityöntekijöiden kokouksiin. Helenius tulee haastattelemaan kaikkien alueiden lähityöntekijät työtään varten.

Hankkeen tutorin, Pirkko Excellin kanssa aloitettiin keskustelua käsitteiden selkiyttämisestä, palveluohjaus-käsitteen aukipurkamisella.

Palveluohjauksen käsite?

Millaista on ammatillinen palveluohjaus, jolla on vaikutusta asiakkaan elämään? Lähityöntekijän työssä useinkaan pelkkä palvelujen piiriin ohjaaminen ei riitä. Lähityöntekijä joutuu useimmiten järjestämään asiakkaalle tarvittavat palvelut ts. hän joutuu toimimaan järjestettävien apujen koordinoijana. Asiakkaan elämässä tapahtuva muutos taas kertoo työntekijän ammattitaidosta ja ammatillisuudesta. 

Alueelliset tilanteet

Länsi
Lähityöntekijöiden ryhmät (3kpl) toimivat aktiivisesti heti vuoden alusta. Puheluja neuvontapuhelimeen tuli v. 2006 alusta alkaen selvästi vähemmän kuin aiemmin.  Tähän yhtenä syynä nähtiin se, että koko kaupungin keskitetty vanhusten palveluiden puhelinneuvonta aloitti v. 2006 alusta.

Helmikuussa läntisen alueen työntekijät esittelivät hankkeensa ”Yksityiset ja kunnalliset palveluntuottajat sekä järjestöt lähityön yhteistyökumppaneina”. Hanke kohdistuu Haagan alueelle. Tarkoituksena on koota erilaiset palveluntuottajat yhteen ja rakentaa verkostoa asiakkaan ja lähityön käytettäväksi. Alussa toimintaa mietittiin yksilötyön kautta. Yhteydenottoja ei kuitenkaan tullut paljon, joten painotus siirtynee ryhmätyöskentelyn puolelle. Esimerkkinä verkoston kokoamisesta kerrottiin ”ohoin” synty. Läntinen alue järjestää keväällä kokouksen jonka tarkoituksena on koota Haagan alueen palveluntuottajat yhteen. He pohtivat myös sitä, pitäisikö kehittämisteemaa tarkentaa vielä.

Etelä
Eteläisen alueen lähityöntekijöistä toinen toimii alueensa päivätoiminnan koordinaattorina ja toinen dementiakoordinaattorina. Erityisesti päivätoiminnan koordinointi työllisti kevään aikana paljon. Lähityöntekijät tekivät v. 2005 asiakkaistaan yhteenvedon, josta näkyy mm. asiakassuhteen kesto. Eteläisessä lähityössä koottiin myös toimintakertomus vuodelta 2005, jota jaettiin organisaation sisällä.

Lähityön neuvontaa Töölön ja Kinaporin palvelutaloissa jatkettiin kevätkaudella kerran kuukaudessa. Asiakkaita tuli aika vähän sitä kautta ja lähityöntekijät pohtivatkin sitä, onko vastaanoton pitäminen toimivin työskentelytapa. Tällä hetkellä kummassakin palvelukeskuksessa työskentelee myös talojen omia palveluohjaajia, Kinaporissa kodinhoitaja ja Töölössä sosiaaliohjaaja. Sen sijaan neuvonta ja ohjaus tuntuvat sisältyvän hyvin dementiakoordinointiin ja päivätoiminnan koordinointiin. Syksyn neuvonnasta ei ole vielä päätetty.

Pohjoinen
Pohjoisella alueella päivätoiminta työllisti lähityöntekijöitä runsaasti vuoden vaihteessa.  Tästä ruuhkasta selvittyään työntekijät tarkensivat kevään aikana hankkeensa teemaa. Uutena nimenä on ”Lähityöntekijä asiakkaan motivoijana”. Teeman tarkentumisen myötä he ovat pystyneet aukipurkamaan asiakkaan motivoinnin käsitettä. Nyt asiakkaan motivointi koetaan asiakasohjaukseksi, jossa edetään ”pienillä askelilla” asettaen pieniä välitavoitteita. Molemmat työntekijät ovat valinneet asiakastapaukset ja työstäneet niitä ratkaisukeskeisellä työotteella, apuna arviointirunko. Työskentelymalli on hyvä esimerkki palveluohjauksesta. Lisäksi  lähityöntekijät aloittivat 12.4.2006 Syystien palvelutalossa toiminnallisen ryhmän.

Itä
Itäinen alue haki vuoden alussa lähiörahaa ryhmätoimintaan. Lähityön kehittämisryhmässä keskustelua herätti idän alueen lähityön työmalli, joka poikkesi muiden alueiden työmallista. Heille asiakkaat siirtyvät usein vasta siinä vaiheessa kun muut keinot on jo kokeiltu, toisin kuin muilla alueilla. Itäisen alueen kevättä leimasi yhden työntekijän vaje. Työ oli lähinnä arjen pyörittämistä. Käytännössä toista toiminnallista ryhmää vetivät sosiaalityöntekijät ja toisen alkamista siirrettiin myöhemmälle.


Kokemukset tutoroinnista
-    lähityöntekijöiden ryhmällä tutortapaamisia on ollut 5 kevään 2006 aikana
-    tapaamisissa on keskusteltu palveluohjauskäytännöistä
-    ryhmän tutor kertoi kokevansa, ettei ole mielestään keksinyt hyvää ja systemaattista tapaa siirtää omaa tietoaan vanhuspalveluista ryhmälle. Hänen mielestään kannattaisikin miettiä sitä, olisiko olemassa jokin toinen toimintatapa kuin tutorointi saada syventävää tietoa lähityön ammattikäytännöistä – esim. opintopiiri
-    kehittämisryhmän toiveena olisikin lähteä teoreettisemmin käsittelemään ammattikäytäntöjä – nyt näyttäisi siltä, että lähityössä eri alueilla on erilaisia käsitteellisiä lähtökohtia
-    tutortapaamisista on ristiriitaisia kokemuksia: yksi työntekijä on kokenut vaikeaksi tulla tapaamisiin, koska on kokenut ettei asioiden pyörittely johda mihinkään ja toinen taas on kokenut nämä tapaamiset ainoaksi hetkeksi pysähtyä ja jakaa kokemuksia vertaistyöntekijöiden kanssa
-    työryhmää on vaikeaa ohjata, koska ryhmällä ei ole selkeää näkemystä siitä mikä sosiaaliohjaajan tehtävä on

Lähityöntekijät sopivat kevään päätteeksi, että jokainen miettii kolme tärkeintä aihealuetta tutorointia varten ja lähettää ne tutorille 31.5. mennessä yhteenvetoa varten. Syksylle varataan aikoja, jolloin näitä teemoja käsitellään.     

Lähityöntekijät kokivat, että ryhmän alahankkeet tukevat heidän asettamaansa hanketavoitetta. Päähanketta ja sen tavoitteita ei kuitenkaan ole pohdittu tarkemmin, koska ryhmässä on keskitytty vain alahankkeisiin. Syksyn tavoitteena voisi olla yhdistää alateemat isoksi teemaksi ja kirkastaa sitä.

Syksyn tapaamisajoiksi sovittiin
11.9. klo 13.30 – 16
9.10. klo 13.30 – 16
6.11. klo 13.30 – 16
11.12. klo 13.30 – 16

SK 6.6.06

9.12.05

Lähityöntekijät tapasivat tutorinsa Pirkko Excellin kanssa. Palaverissa keskusteltiin evässeminaari-tarpeista ja tutorin roolista.

Sovittiin, että evässeminaariin otetaan huomion kohteeksi päihde- ja mielenterveysasiakkaat. Nämä ryhmät koetaan lähityössä kaiken haasteellisimmiksi ja heidän kanssaan työskentelyyn kaivataan lisäevästystä. Haasteita ovat:
•    Kuinka saadaan luotua luottamuksellinen asiakassuhde ja kuinka sitä ylläpidetään?
•    Kuinka onnistuu rauhallinen ja avoin keskustelu vaikeistakin asiakasta koskevista aiheista?
•    Kuinka asiakkaan elämän edellytyksiä voidaan parantaa, vaikka ei itse ongelmaa voida parantaa tai poistaa?

Teema liittyy pohjoisen alahankkeeseen ”Asiakkaan motivointi palveluihin”, mutta evästyksestä olevan hyötyä myös muille alueille. Tarkoituksena on saada lähityöhön yleisohjeita puheeksi ottamisesta.

Tutorin roolia mietittiin ja päätettiin, että tutor keskittyy hankkeen sisällölliseen ohjaamiseen. Hän herättelee kysymyksiä ja auttaa rakentamaan verkostoja, etenkin kolmannen sektorin suuntaan.

Lähityön ja tutorin tapaamiset ovat sisällöltään jaettu kahteen osaan: A-osa (1h) yhteistä asiaa ja B-osa (1h) keskitytään yhden alueen alahankkeeseen syvemmin.

Ohjauskertoja on 12 kappaletta vuodelle 2006. Kevään osalta sovittiin seuraavat tapaamiset:
•    10.1.2006 klo 14-> Lännessä, Kaupintie 11 A, 5. krs.
•    16.2.2006 klo 14-> Pohjoisessa, Suursuonlaita 1
•    17.3.2006 klo 14-> Etelässä, Malminkatu 3 F, 4. krs.
•    7.4.2006 klo 14-> Lännessä, Kaupintie 11 A, 5. krs.
•    18.5.2006 klo 13-> Pohjoisessa, sään salliessa tehdään kävelevä kokous pohjoisen vehreässä luonnossa

Keskustelun edetessä huomattiin, että on syytä tarkastella lähityön peruskäsitteitä. Sovittiin, että seuraavan kokouksen aiheena on: Peruskäsitteet lähityölle.

SK 27.12.05


25.10.05

Lähityöntekijät ovat lähteneet toteuttamaan oman kehittämisteemansa alueellisten alateemojen kautta. Yhteisenä, koko kaupunkia koskevana hankkeena lähityöntekijät ovat suunnitelleet ja järjestäneet minimessut vanhusten viikolla.

Kehittämisryhmän palaverissa 25.10 sovittiin, että lähityöntekijöille järjestetään evässeminaari puheeksi ottamisesta. Pohjoisen alueen lähityöntekijät keräävät marraskuun aikana esimerkkejä tapauksista, joissa jonkin aiheen tai ongelman puheeksi ottaminen on vaikeaa. Käsiteltävistä tapausesimerkeistä poistetaan kaikki asiakkaisiin viittaavat tunnistetiedot, jottei kenenkään yksityisyydensuoja vaarantuisi. Tapausesimerkkejä työstetään seuraavassa tapaamisessa yhdessä tutorin kanssa. Kysymykset ja ajatukset kootaan yhteen ja lähetetään Susanna Kaislalle evässeminaarin järjestämistä varten.

Lähityöntekijöiden tutorina aloittaa Pirkko Excell. Alustavasti suunniteltiin, että tutorin ohjauskertojen aluksi voisi käsitellä yhteisiä asioita ja tämän jälkeen keskittyä yhden alueen alahankkeeseen. Vuorot sovittaisiin etukäteen.

Seuraavassa tapaamisessa keskustellaan tutorin roolista, kun Pirkko on mukana ja silloin pyritään sopimaan ensi kevään tapaamisajankohdat. Seuraava tapaaminen 9.12. klo13-15 Malminkatu 3 F, 4.kerros, neuvotteluhuone. Joulukuun tapaamisessa mukana sekä Pirkko että Susanna 20.12. klo9.30-11,30 Käenkuja 3 A, 2.kerros.

Yhteenveto lähityön nykytilasta alueittain:

Läntisellä alueella lähityöntekijät ovat työskennelleet omaishoitajien kanssa. He ovat vetäneet omaishoitajille kevään 2005 aikana sekä päivä- että iltaryhmiä ja järjestäneet kevätjuhlan Kotikalliossa toukokuussa. Kesällä, 2-3.6.05, lähityöntekijät olivat mukana vetämässä omaishoitajille suunnattua virkistysleiriä Heponiemessä. Leirin muina vetäjinä oli Pitäjämäen seurakunnan ja Diakonissalaitoksen henkilökuntaa. Lähityöntekijät ovat aloittaneet ikäihmisten ryhmän Kannelmäessä toukokuussa 2005. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa.

Läntisen alueen lähityöntekijät ovat tehneet asiakastyötä lähinnä syrjäytymisuhan alla olevien asiakkaiden parissa sekä kotikäynneillä että toimistossa. Puhelinneuvonnan lisäksi he ovat pitäneet info-tilaisuuksia Munkkiniemen palvelukeskuksessa ja korttelikerhoissa.


Pohjoisella alueen lähityön asiakkaita ovat olleet mm. vanhukset, joilla raha-asiat ovat sekaisin, leskeksi jääneet sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaiset ” ei kenenkään asiakkaat”.

Lähityöntekijät ovat tehneet kotitilanteen selvittelyjä, palveluohjausta ja neuvontaa. Lähityöntekijät ovat tavoitettavissa puhelinaikojen lisäksi kerran kuukaudessa Palvelukeskus Saunabaarista ja Malmin virkistyskeskuksesta. He ovat vetäneet ryhmätoimintaa, käynnistäneet edunvalvontaa, koordinoineet päivätoimintaa, olleet mukana suunnittelemassa ja järjestämässä ikä-ihmisille suunnattua Hii-ohoi – luentosarjaa Malmin virkistyskeskuksessa. Luentosarjan aiheina ovat olleet  mm. ikääntyminen ja alkoholi, kaltoinkohtelu, osteoporoosi: miten ennaltaehkäistä ja hoitaa?, palveluasuminen kunnallinen ja yksityinen, perintöasiat, lääkeasiat. He ovat olleet myös suunnittelemassa 2.11 pidettävää vanhusten juhlaa Malmin toimintakeskuksessa.


Itäisellä alueella lähityön kohderyhmänä ovat ollet syrjäytymisvaarassa olevat yksin asuvat vanhukset. Lähityötä on tehty pääasiassa kotikäynteinä ja viranomaisneuvotteluina. Ryhmätoimintaa on suunniteltu kohdennettavaksi joillekin määrätyille alueille ja sen on suunniteltu käsittävän sekä avoimia että suljettuja ryhmiä. Suljetuista ryhmistä esimerkkinä on ryhmä päihteitä käyttäville miehille. Avoimen ryhmän ohjelmaksi on suunniteltu keskustelutilaisuuksia erilaisten teemojen ympäriltä, jotka liittyvät vanhusten arkeen. Avoimen ryhmän toiminta on aloitettu erään talon asukkaiden kanssa.

Lähityöntekijät ovat tehneet yhteistyötä kotihoidon kanssa. Kotihoidosta on saatu erinomaisia ’vinkkejä’ asiakkuuksien löytämiseksi ja aluetuntemuksen syventämiseksi. Kotihoito aloitteellinen yhteistyökumppani vaikka alueellisia eroja onkin. Kotihoito on valmis osallistumaan ryhmätoimintojen suunnitteluun ja ’asiakasohjaukseen’, mahdollisesti myös ryhmätoiminnan yhteiseen toteutukseen.

Yhteistyökuvioita on aloiteltu myös alueen seurakuntien, Kontulan palvelukeskuksen, 
alueella toimivien järjestöihin ja alueen palveluntuottajien kanssa. Uusia yhteistyökumppaneita on etsitty erityisesti mielenterveys- ja päihdetyöhön.
 
Eteläisellä alueella lähityö on keskittynyt neuvonnan ja ohjauksen kehittämiseen. Lähityön neuvontapuhelin on toiminut maaliskuun alusta saakka. Lähityöntekijät ovat pitäneet maaliskuun puolivälistä senioreiden neuvolaa Viiskulman terveysasemalla, missä vastaanottoja ollut keväällä kerran viikossa ja kesäkuun alusta joka toinen viikko. Suurin osa asiakkaiden kysymyksistä on koskenut palveluneuvontaa ja kotihoitoa. Toukokuun alusta neuvolatoimintaa on laajennettu Töölön palvelukeskukseen, missä on ollut keväällä vastaanotto kerran kuukaudessa. Syksyllä neuvolatoiminaa on toteutettu joka toinen viikko Töölössä, Viiskulmassa sekä Kinaporissa ja aloiteltu Kampissa.

Eteläisellä alueella on tarkoitus kehittää neuvontapalveluita siten, että terveysasemille annettavaa palveluneuvontaa laajennetaan ja siirretään myös toisiin eteläisen (terke: etelä ja keskinen) alueella sijaitseviin terveysasemiin vuoden 2006 aikana. Tavoitteena on myös kehittää palvelukeskuksissa annettavaa palveluneuvontaa ja hakea sille suuntaviivoja. Keskeisenä tehtävänä on nähty myös lähityöntekijöiden palveluneuvonnan markkinoinnin  kehittäminen ja samalla lähityön tunnetuksi tekeminen sekä muiden mahdollisten kanavien ja keinojen etsiminen palveluneuvonnalle.

Toinen eteläisen alueen kahdesta lähityöntekijästä osallistuu dementiakoulutukseen, mikä antaa hänelle valmiuksia toimia alueella dementiakoordinaattorina.

251005/ SK


7.6.05

Paikalla: Tiina Hagman, Hanna Juvonen, Lahja Lahtinen, Outi Moilanen, Sanna Numminen, Marika Siika, Anneli Halonen, Susanna Kaisla

Palverin aiheina olivat gerontologisen sosiaalityön hankkeen tilanne, lähityöntekijöiden kehittämisryhmän alahankkeet ja tutorin valinta, jatkotyöskentely ja seuraavasta kokousajasta sopiminen.

Yhteenvetoa keskustelusta:
- Lähityön teema liittyy oman perustehtävän täsmentymiseen ja alueelliset hankkeet ovat:
- Etelä: neuvonnan kehittäminen
- Pohjoinen: asiakkaan motivointi
- Länsi: yksityiset palvelujentuottajat ja järjestöt palvelujen tuottajina
- Itä: ryhmätoiminnan kehittäminen

- Lähityöntekijöiden kannattaa miettiä, osallistuvatko täyspainoisesti myös oman alueensa hankkeeseen - riittääkö aikaa ja voimavaroja kahden hankkeen läpivientiin?
Hanke on yksi sosiaali- ja lähityön painopistealue, ja sen tekeminen kuuluu työaikaan. Edellyttää siis omaa ajankäytönhallintaa eli varattava aikaa ajatustyölle, toisaalta johtamiskysy- mys, mihin työaikaa käytetään ko. yksikössä? Hankkeeseen kuuluva koulutus on työajalla tapahtuvaa mm. luentoja, tapaamisfoorumeja yhdessä eri kaupungeille ja Helsingin omia sekä pienille ryhmille opintopiirejä.

- Ennen syksyn starttiseminaaria olisi hyvä käydä arvokeskustelu lähityössä. Eli yhteistä pohdintaa siitä, mihin työ pohjautuu, onko arvoristiriitoja - jos on, niin niiden auki purkamista. Sovittiin, että Outi kysyy ulkopuolista vetäjää ja sitten kokoonnumme.

- Syksyllä 05 määritellään käytännön tavoitteet alahankkeille ja mittarit, joilla voidaan seurata onko tavoitteet saavutettu. Ennen sitä olisi määriteltävä kunkin hankkeen nykytila eli mistä lähdetty ja mihin päädytty kaikessa arkisessa kurjuudessa ja hienoudessa.