|
KEHITTÄMISTEEMA: KEHITTÄMISRYHMÄ: Anneli Niittuinperä, vs. johtava sosiaalityöntekijä, Geriatrinen keskusTuula Karlsson, sosiaalityöntekijä, Geriatrinen keskus Raili Krogerus, sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö Helena Enlund, kotipalveluohjaaja, Espoon keskus Riitta Lohman, kotipalveluohjaaja, Leppävaaran alue Maarit Kalske, LAH-koordinaattori, Asiakas- ja resurssiohjauskeskus ASKO yhteyshenkilö Anneli Niittuinperä tutor Tarja Kivekäs PÄIVÄKIRJA: Espoon kehittämisryhmä keskittyi syksyllä vaihtoehtoisten vanhussosiaalityön mallien kehittämiseen. Ryhmä esitteli tilanteensa ja mallit gero-hankkeen työseminaarissa 6.2. 20.9. Keväällä -06 kehittämisryhmän jäsenet työstivät kolme erilaista mallia vanhussosiaalityön organisoimiseksi: 1. kaksi sosiaalityöntekijää osana geriatrisen keskuksen sosiaalityötä, johto geriatrisessa keskuksessa, sijoituspaikkana eteläinen ja pohjoinen kotihoito, työpanos kohdistuu eteläisen ja pohjoisen kotihoidon alueelle 2. a) kaksi sosiaalityöntekijää sijoittuneena kotihoidon keskitettyihin palveluihin, johto kotihoidossa ja työpanos kotihoidon alueelle tai b) kaksi sosiaalityöntekijää osana geriatrisen keskuksen sosiaalityötä ja sen johdon alaisena, mutta sijoituspaikkana on kotihoidon keskitetyt palvelut ja työpanos kohdistuu kotihoidon alueelle 3. neljä vanhuksiin erikoistunutta sosiaalityöntekijää sijoittuu perhe- ja sosiaalipalvelujen neljälle eri alueelle, ovat osa alueilla tehtävää sosiaalityötä ja ovat niiden johdon alaisuudessa. Vaihtoehto 2b oli ryhmän mielestä suositeltavin. Tällöin työntekijöillä olisi sosiaalityöntekijöistä koostuva tukea antava työyhteisö ja johtaja takanaan. Kehittämisryhmän jäsenet ovat osallistuneet mallien työstämiseen kokousten väliaikoina joko yksin tai parityönä. SK 20.9.06 27.2. Tapaamisen aluksi keskusteltiin Espoossa tulossa olevista muutoksista, asiakasohjauskeskuksesta ja kotihoiton rakennemuutoksesta. Espoossa aloittaa 1.5.2006 toimintansa asiakasohjauskeskus (ASKO). Asko tuo mukanaan muutoksia Geriatrisessa keskuksessa tehtäviin potilaiden jatkosijoituspäätöksiin, ja erityisesti sosiaalityöntekijöiden työ tulee muuttumaan. Muutosten suunnittelu on vielä kesken. Kotihoidon rakenne muuttuu niin, että 1.3. 2006 alkaen viisi alueellista kotihoitoa yhdistyvät kahdeksi alueeksi (eteläinen ja pohjoinen kotihoito). Samalla mm. omaishoidontuki ja kuljetuspalvelutuki siirtyvät keskitettyihin palveluihin. Palvelutalotoiminta pitää sisällään palvelutalotoiminnan lisäksi myös päivätoiminnan että palvelukeskustoiminnan organisoinnin. Vanhusten sosiaalisen tuen mallintaminen Hahmoteltiin ne erilaiset toimintaympäristöt, joissa vanhuksiin kohdentuva sosiaalinen tuki tulisi mallintaa: 1. asiakas kotona kotihoidon tuki omaishoidon tuki asuu kotona ilman palvelua SAS: sosio-medisiinisen tilanteen arviointi ja selvittely lyhytaikaishoidon tuoma tuki 2. asiakas sairaalassa /Geriatrisessa keskuksessa osastotyö 3. asiakas pitkäaikaishoidossa asumispalveluissa tai laitoksissa toteutuva asuminen ja hoiva Kysymykseksi jäi, mikä on aikuissosiaalityön panos vanhusten sosiaalityöhön Espoossa -miten rakentuu yhteistyö eri toimijoiden välille -miten otetaan huomioon vanhusten monenlaiset tarpeet? Nähtiin, että on hyödyllistä hahmottaa sosiaalisen tuen malleja kuvina. Tarja ja Anneli lupasivat työstää asiaa. Seuraava kokous on sovittu 4.4. klo 14-16, paikka Samarian terveysasema Espoon keskuksessa. 18.1.06 Espoon kehittämisryhmä tapasi Ruusulinnassa Tapaamisen aluksi keskusteltiin 80 vuotta täyttäneiden palvelutarpeen arvioinnista. Aihe oli ollut esillä Espoon ohjaustyöryhmässä. Pohdittiin mm. missä ja miten palvelutarpeen arviointia Espoossa tehdään? Millaisia uusia toimintamalleja kaupungissa tulisi kehittää? Mitä sosiaalityön ja kotihoidon roolit ovat ja miten niitä voisi selkiyttää? Jo olemassa olevia yhteydenottopisteitä asiakkaille ovat aikuissosiaalityössä palveluneuvonta ja EEVA-projektin myötä tullut Seniorineuvonta. Voisiko ja miten näitä hyödyntää? Helsingissä järjestetään palvelutarvearvio –koulutusta, minne ovat espoolaisetkin tervetulleita. Vanhusten sosiaalityön tilannetta ja erityisesti vanhusasiakkaiden ohjautumista palvelujen piiriin pohdittiin vielä. Peräänkuulutettiin Helsingin mallia erityisistä vanhussosiaalityöntekijöistä. Espoossa palveluja hakevat vanhukset ja sosiaalityö eivät kohtaa: sekä asiakkaiden että myös yhteistyökumppaneiden on edelleen vaikea löytää palveluista vastaavaa sosiaalityöntekijää. Vanhusten sosiaalityö on aiemmin henkilöitynyt aluesosiaalityössä muutamaan entiseen alan ammattilaiseen, jotka erityisesti panostivat vanhusasiakkaisiin. Geriatrisen keskuksen ja aikuissosiaalityöntekijöiden työnkuvien eroina nähtiin lähinnä rahasta ja asiakkaan taloudellisesta tuesta päättäminen. Riitta oli laatinut kirjallisen selvityksen asiasta oman kotipalveluohjaajan kokemuksensa perusteella. Merkille pantavaa oli, että kotihoidon toimenpiteet mukailivat sosiaalityöntekijän työnkuvaa ja kotihoidolla oli yhteys sosiaalitoimistoon lähinnä vain asiakkaan rahankäytön vaikeuksiin liittyen. Läsnäolijat pohtivat sosiaalityöntekijän roolia em listauksen pohjalta: onko rooli taloudellisen tuen eli rahallisen avun antajana ja/tai työparina? Ennaltaehkäisevän työn nähtiin sisältyvän kaikkien toimijoiden työhön. Sosiaalityön mallia alettiin hahmotella. Käytiin keskustelua siitä, miten vanhusasiakkaat saisivat tarvitsemiaan sosiaalityön palveluja. Kuka ja missä olisi se sosiaalityön ammattilainen, johon vanhusasiakkaan olisi kaikin puolin helppo olla yhteydessä ja joka ihan oikeasti osaisi auttaa? Kehittämisryhmä päätyi vapaan ideoinnin pohjalta kahteen malliin: -kotihoidon sosiaalityöntekijä -geriatrisen keskuksen sosiaalityöntekijät ottavat haltuunsa myös avopuolen vanhukset, paitsi heidän vammaispalveluun ja toimeentulotukeen liittyvät asiansa Keskusteltiin vielä tulevasta ASKO -hankkeesta ja vertailtiin sitä Helsingin malliin, joka tosin ei ole suoraan verrannollinen Helsingin kovin erilaisen palvelurakenteen vuoksi. Kevään kokousajat ja -paikat: pvm klo paikka vastuuhlö 27.2.06 klo 14 PMS kabinetti 0-krs Anneli/Tuula 4.4.06 klo 14 Samaria, A-talo Raili 3.5.06 klo 14 PMS (tarkentuu) Anneli/Tuula 6.6.06 klo 14 Vammaispalvelukeskus Martina 8.12.2005 Espoon kehittämisryhmä kokoontui 8.12. Tapaamisessa oli mukana ryhmän tutor Tarja Kivekäs ja Gero-hankkeesta Marjaana Seppänen. Tapaamisessa käytiin läpi eri osapuolten tilanteita ja tulevaisuuden näkymiä. Tarja Kivekäs kertoi omasta työhistoriastaan Helsingin kaupungilla ja esitteli samalla omaa orientaatiotaan tutorina toimimisessa. Marjaana Seppänen kertoi Gerontologisen sosiaalityön hankkeen kokonaisuudesta. Anneli Niittuinperä jatkoi kertomalla Espoon liittymisestä hankkeeseen ja esitteli samalla Espoon keskeisiksi todettuja gerontologisen sosiaalityön kehittämistarpeita. Riitta Loman ja Maarit Kalske esittelivät Espoon kotihoidon uutta organisaatiota. Raili Krogerus kertoi aikuissosiaalityön uusista tuulista Espoossa Todettiin, että kehittämisryhmän tehtäväksi asetettu "vanhusten sosiaalisen tuen mallintaminen" on tarpeellista, kun organisaatiot ovat muuttuneet ja samalla vanhat tutut toimintatavat joutuneet kyseenalaisiksi. Yhteistyö takkuilee erityisesti eri organisaatioiden rajapinnoilla. Marjaana Seppänen esitteli ideaa, jossa yhteistä toimintamallia haetaan niin työntekijän, asiakkaan kuin organisaationkin näkökulmasta. Kehittämisryhmä sopi, että seuraavaa kokousta varten jokainen miettii, miten vanhusten sosiaalisen tuen tarve näkyy omassa työssä. Seuraava kokous pidetään 18.1.2006 klo 14-16 Ruusulinnan palveluasemalla, os. Huvilinnantie 4 SK 29.12.05 |