| KEHITTÄMISTEEMA: Ehkäisevien kotikäyntien kehittäminen. KEHITTÄMISRYHMÄ: Tarja Kivekäs, sosiaali- ja lähityön päällikkö Seija Muurinen, johtava kehittämiskonsultti Yrjö Kokko, johtava sosiaalityöntekijä Elisabet Wickström, sosiaalityöntekijä Kirsi Velin, omaishoidon tuen ohjaaja Hanna Juvonen, lähityöntekijä Pia-Maria Grönqvist-Toivonen, johtava sosiaalityöntekijä Aulikki Viippola, Kuntoutuksen edistämisyhdistys Tuula Kauppinen, johtava ylihoitaja, terke Pirjo Ahervo, terveydenhoitaja, koho/terke PÄIVÄKIRJA: Ehko on moniammatillinen, Helsingin sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteinen kehittämisryhmä, joka suunnittelee ehkäisevien kotikäyntien toimintamallia Helsinkiin. 16.5.07 Ehkäisevien kotikäynti pilotti toteutettiin Helsingissä vuodenvaihteessa. Ehko-käynnit tehtiin 70-vuotiaille, 75-vuotiaille ja 80-vuotiaille. Haastateltavat valikoituvat ikäryhmistä otannan kautta. Ehkäiseviä kotikäyntejä tehtiin yhteensä 207. Ehkäiseviä kotikäyntejä tekivät sosiaalityöntekijät, lähityön sosiaaliohjaajat ja terveydenhoitajat. Ehkäisevien kotikäyntien ryhmä analysoi tuloksia kevään ja kesän kuluessa. Syksyllä sosiaalilautakunnalle tehdään esitys Helsingin mallista. 26.5.06 Ehkäisevien kotikäyntien suunnittelu Ehkäisevien kotikäyntien kehittämisryhmä on suunnitellut ehkäisevien kotikäyntien toteuttamista Helsingissä. Heti työskentelynsä aluksi kehittämisryhmä totesi, että ehkäisevillä kotikäynneillä on yhteys mm. vanhuspalveluohjelmaan, yli 80-vuotiaille tehtävään sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin ja sosiaali- ja lähityöntekijöiden tekemiin arviointikäynteihin. Ryhmän kokouksissa on perehdytty ehkäiseviä kotikäyntejä käsitteleviin tutkimuksiin ja raportteihin sekä käyty läpi Helsingistä aiemmin saatuja kokemuksia ehkäisevistä kotikäynneistä. Lisäksi työryhmä kokosi listan laitoshoitoon joutumisen riskitekijöistä sekä aiempia vanhustutkimuksia että työntekijöiden käytännön kokemuksia hyödyntäen. Ryhmässä on keskusteltu mm. siitä mitä ehkäisevillä kotikäynneillä tarkoitetaan, mikä on käynnin tavoite, kenelle ehkäisevät kotikäynnit on tarkoituksenmukaista kohdentaa, millainen yhteydenottotapa valitaan, kuka käyntejä tekee, montako käyntiä tehdään ja millä aikavälillä, mikä on käyntien sisältö, mitä ovat yhteistyötahot tai ketä kuuluu verkostoon ja miten käyntejä arvioidaan. Ryhmässä on pohdittu myös sitä, millaisia riskitekijöitä ehkäiseviin kotikäynteihin liittyy. Ehkäisevien kotikäyntien profiloimiseksi omaksi palvelumuodokseen työryhmä laati taulukon erilaisten sosiaalityön asiakaskäyntien peruspiirteistä. Mitä ehkäisevät kotikäynnit ovat? Kyseessä on a. sosiaali- tai terveydenhuollon koulutuksen saaneen henkilön käynti kotona asuvan ikäihmisen luona b. asiakkaan kanssa keskustelua niistä asioista, jotka asiakasta askarruttavat c. voimavarojen ja avun tarpeen selvittämistä d. tiedon jakamista kunnassa tarjolla olevista palveluista – muistakin kuin kunnan järjestämistä palveluista e. laaja arviointikäynti – mutta ei sisällä testauksia tai mittauksia Tärkeää on myös yhteyshenkilön nimen jättäminen asiakkaalle. Tavoite ja kohdentaminen Kehittämisryhmä määritteli ehkäisevien kotikäyntien tavoitteeksi kotona selviytymisen tukemisen. Ehkäisevillä kotikäynneillä huomioidaan osittain vastaavanlaisia asioita kuin yli 80-vuotiaille tehtävillä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointikäynneillä. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole tehdä päätöstä sosiaalipalveluista, vaan suorittaa asiantuntijan arviointikäynti sekä tiedottaa ja ohjata ikäihmistä eri palveluiden, myös yksityisten palvelujen, piiriin. Ehkäisevien kotikäyntien kohdentamisen kysymys osoittautui haasteelliseksi. Vaikeimmaksi muodostui kysymys siitä, kenelle ehko-käynnit kohdistetaan. Helsingissä on kaikkiaan noin 11.000 yli 80-vuotiasta, jotka eivät ole pitkäaikaishoidossa tai asu palvelutalossa. Aluksi pohdittiinkin tiettyjen kohderyhmien valitsemista. Kohderyhminä voisivat olla esimerkiksi äskettäin leskeytyneet, muistipoliklinikalla käyneet ja usein terveysasemalla käyvät tai kaikki tiettyyn ikäryhmään kuuluvat kotona asuvat. Tarvetta voi kuitenkin olla myös muilla. Jos ehkäiseviä kotikäyntejä toteutettaisiin kohderyhmien valinnan pohjalta, ongelmina olisivat mm. miten löytää tiettyyn kohderyhmään kuuluvat ja miten ehko-käyntiä voisi ehdottaa eri ihmisryhmille, joilla on joku tietty ongelma tai diagnoosi. Täytyy harkita tarkkaan mitä on eettisesti ja moraalisesti hyväksyttävää. Informaatiotilaisuuksia palvelukeskuksissa ja muissa vastaavissa tiloissa kannattaa järjestää isoimmille ryhmille. Aktiivit, liikkuvat ikäihmiset saavat ja osaavat hankkia tietoa mutta ongelmana ovat huonosti liikkuvat, yksinäiset ja vähävaraiset. Kehittämisryhmä totesi, että yhteistyötahoja on hyödynnettävä ehko-käyntienkin yhteydessä. Verkostoja pitää luoda eri vanhussektorilla toimijoiden välillä, myös yksityinen sektori kannattaa huomioida. Tiedottamisessa on mahdollista hyödyntää S-infoa ja alueellista tiedottamista on tutkittava. Ehko-pilotti Kehittämisryhmä organisoi kotikäyntien kokeilemisen, joka toteutetaan kahden kuukauden ajalla syksyllä. Pilotti aloitetaan 15.9.06. Henkilökuntaa koulutetaan elokuussa pilotin toteuttamiseen. Tavoitteena on tehdä käyntejä 70-, 75- ja 80 –ikäluokille. Kokeiluun otetaan mukaan kaikkiin ikäryhmiin kuuluvia jokaiselta neljältä alueelta. Kaikki sosiaali- ja lähityöntekijät tekevät käyntejä ja jos jokainen tekee kolme käytiä, saadaan kokoon 117 käyntiä. Terveyskeskuksen puolella käyntejä tehdään saman verran. Näiden pilottikäyntien tulosten perusteella voidaan jatkokehittää ehkäiseviä kotikäyntejä, määrittää lopullinen kohderyhmä ja montako käyntiä on. EHKO-käynnillä käytetään lomaketta. Kysymykset ovat apuväline asiakkaan kotona selviytymisen arvioinnille, palvelutarpeen kartoittamiselle ja palveluneuvonnalle. Ehko-ryhmä arvioi Kuntaliiton lomakkeen käyttökelpoisuutta ja miettii sen rinnalle muita mahdollisia välineitä. |