Sosiaaliviraston asunnottomien sosiaalipalvelut vastaa helsinkiläisten mielenterveysasiakkaiden tuki- ja palveluasumisen järjestämisestä. Kuntouttavan asumisen järjestämistä koordinoi terveyskeskus ja Niemikotisäätiö.

Mielenterveysasiakkaiden asumispalveluihin voi hakeutua psykiatristen  poliklinikoiden, terveysasemien, sosiaaliasemien, sairaaloiden kautta. 
Asiakkaan palvelutarvearvio tehdään lomakkeelle ”Arvio asumispalvelun tai laitoshoidon tarpeesta. Alle 65-vuotiaat asiakkaat.”

Arviot käsitellään sosiaalitoimen ja terveyskeskuksen yhteisessä SAS-toiminnassa, jossa tehdään ratkaisu arvion perusteella asiakkaan tarvitsemasta palvelumuodosta. Tämän jälkeen SAS-sijoittaja ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja selvittää asiakkaan kanssa sopivaa asumispalvelupaikkaa.

Mielenterveysasiakkaiden asumispalveluja ovat tukiasuminen, kuntouttava asuminen ja palveluasuminen. Helsinkiläisiä mielenterveysasiakkaita on näiden palvelujen piirissä noin 1900 asiakasta.
   
Kuntouttavalla asumisella tarkoitetaan asumismuotoa, jonka tavoitteena on mielenterveysasiakkaiden suunnitelmallinen kuntouttaminen selviytymään avohoidossa (itsenäinen asuminen, tukiasuminen, palveluasuminen). Kuntouttavaan asumiseen sisältyy psykiatrinen hoidollinen tuki, arkielämän taitojen, sairauden ja sen oireiden hallitsemisen ja vuorovaikutustaitojen harjoittelemista sekä ryhmätoiminnot, päivä ja työtoiminnat. Kuntouttavaa asumista järjestetään terveyskeskuksen kuntoutuskodeissa ja Niemikotisäätiön kuntoutuskodeissa ja pienasunnoissa.

Tukiasumisella tarkoitetaan asumismuotoa, jossa tavoitteena on joko itsenäiseen asumiseen valmentautuminen tai asuminen voi olla pysyvää.  Tukiasumiseen siirrytään usein kuntouttavan asumisen jälkeen. Tukiasuminen on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät selviydy itsenäisesti asumisessaan vaan tarvitsevat tukea arkitoiminnoissa ja elämänhallinnassa.
Tukiasumista järjestetään asumisyksiköissä, tukikodeissa, soluasunnoissa sekä itsenäisissä asunnoissa. Henkilökunnan antaman tuen määrä vaihtelee ja osassa asumisyksiköissä on ympärivuorokautinen valvonta. Soluasuntoihin ja itsenäisiin asuntoihin voidaan järjestää ympärivuorokautinen tukipalvelu mm. lääkityksen valvonta. Tukiasumista järjestetään sosiaaliviraston  asumispalveluissa tai sosiaalivirasto ostaa tukiasumista tai asumisen tukipalveluja eri palvelutuottajilta.

Palveluasuminen on asumismuoto, jossa tavoitteena on tukea mahdollisimman itsenäistä selviytymistä asumiseen liittyvien tukipalvelujen avulla. Palveluasuminen on tarkoitettu asiakkaille, joiden toimintakyky on heikentynyt siinä määrin, etteivät he kuntoutustoimenpiteidenkään jälkeen  selviydy omassa kodissaan tukipalvelujen turvin ja eivät tarvitse laitoshoitoa. Palveluasumiseen sisältyy ateriapalvelu sekä henkilökunnan antama tuki ja apu mm. hygienian hoidossa, terveydenhoidossa, asioinnissa, virkistystoiminnoissa. Palveluasumista järjestetään päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville asiakkaille sekä runsasta tukea tarvitseville mielenterveysasiakkaille.

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palveluasumisen tavoitteena on asiakkaiden kuntouttaminen itsenäisempään asumiseen. Palveluasumiseen kuuluu arkitoimintojen, sairauden ja sen oireiden hallitsemisen harjoittelua sekä vuorovaikutustaitojen harjoittelua. Työsalitoiminta kuuluu osassa asumispalveluissa asumiseen. Palveluasuminen järjestetään ryhmäasumisena asumisyksikössä. Palveluasuminen on ympärivuorokautisesti tuettua: henkilökuntaa on joko paikalla ympärivuorokautisesti tai iltaisin ja öisin on puhelinpäivystys.

Runsaasti tukea tarvitsevien mielenterveysasiakkaiden palveluasumisen tavoitteena on tukea mahdollisimman itsenäistä selviytymistä, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn edistämistä ja sosiaalisia suhteita.  Asuminen on pysyvää. Palveluasuminen järjestetään ryhmäasunnoissa tai itsenäisissä asunnoissa palvelutaloissa tai asumisyksiköissä. Sosiaalivirasto järjestää palveluasumista ostamalla palvelut säätiöiden ja yksityisten palvelutuottajien järjestämien palvelujen piiristä.

Mielenterveysyhdistys Helmi ry